runoilla

Finnish

Etymology 1

runo (“poem”) +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrunoi̯lːɑˣ/, [ˈruno̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -unoilːɑ
• Syllabification^(key): ru‧noil‧la

Verb

runoilla

1. to write poetry
2. to lyricize (to make lyrical; to treat in a poetically sentimental or emotional manner)

   Synonym: kuvailla runollisesti

3. (figurative) to lie, to make excuses (for)

Conjugation

Inflection of runoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		runoilen	en runoile	1st sing.	olen runoillut	en ole runoillut
2nd sing.		runoilet	et runoile	2nd sing.	olet runoillut	et ole runoillut
3rd sing.		runoilee	ei runoile	3rd sing.	on runoillut	ei ole runoillut
1st plur.		runoilemme	emme runoile	1st plur.	olemme runoilleet	emme ole runoilleet
2nd plur.		runoilette	ette runoile	2nd plur.	olette runoilleet	ette ole runoilleet
3rd plur.		runoilevat	eivät runoile	3rd plur.	ovat runoilleet	eivät ole runoilleet
passive		runoillaan	ei runoilla	passive	on runoiltu	ei ole runoiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		runoilin	en runoillut	1st sing.	olin runoillut	en ollut runoillut
2nd sing.		runoilit	et runoillut	2nd sing.	olit runoillut	et ollut runoillut
3rd sing.		runoili	ei runoillut	3rd sing.	oli runoillut	ei ollut runoillut
1st plur.		runoilimme	emme runoilleet	1st plur.	olimme runoilleet	emme olleet runoilleet
2nd plur.		runoilitte	ette runoilleet	2nd plur.	olitte runoilleet	ette olleet runoilleet
3rd plur.		runoilivat	eivät runoilleet	3rd plur.	olivat runoilleet	eivät olleet runoilleet
passive		runoiltiin	ei runoiltu	passive	oli runoiltu	ei ollut runoiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		runoilisin	en runoilisi	1st sing.	olisin runoillut	en olisi runoillut
2nd sing.		runoilisit	et runoilisi	2nd sing.	olisit runoillut	et olisi runoillut
3rd sing.		runoilisi	ei runoilisi	3rd sing.	olisi runoillut	ei olisi runoillut
1st plur.		runoilisimme	emme runoilisi	1st plur.	olisimme runoilleet	emme olisi runoilleet
2nd plur.		runoilisitte	ette runoilisi	2nd plur.	olisitte runoilleet	ette olisi runoilleet
3rd plur.		runoilisivat	eivät runoilisi	3rd plur.	olisivat runoilleet	eivät olisi runoilleet
passive		runoiltaisiin	ei runoiltaisi	passive	olisi runoiltu	ei olisi runoiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		runoile	älä runoile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		runoilkoon	älköön runoilko	3rd sing.	olkoon runoillut	älköön olko runoillut
1st plur.		runoilkaamme	älkäämme runoilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		runoilkaa	älkää runoilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		runoilkoot	älkööt runoilko	3rd plur.	olkoot runoilleet	älkööt olko runoilleet
passive		runoiltakoon	älköön runoiltako	passive	olkoon runoiltu	älköön olko runoiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		runoillen	en runoille	1st sing.	lienen runoillut	en liene runoillut
2nd sing.		runoillet	et runoille	2nd sing.	lienet runoillut	et liene runoillut
3rd sing.		runoillee	ei runoille	3rd sing.	lienee runoillut	ei liene runoillut
1st plur.		runoillemme	emme runoille	1st plur.	lienemme runoilleet	emme liene runoilleet
2nd plur.		runoillette	ette runoille	2nd plur.	lienette runoilleet	ette liene runoilleet
3rd plur.		runoillevat	eivät runoille	3rd plur.	lienevät runoilleet	eivät liene runoilleet
passive		runoiltaneen	ei runoiltane	passive	lienee runoiltu	ei liene runoiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		runoilla		present	runoileva	runoiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st runoillakseni runoillaksemme 2nd runoillaksesi runoillaksenne 3rd runoillakseen runoillaksensa		past	runoillut	runoiltu
2nd	inessive2	runoillessa	runoiltaessa	agent3	runoilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st runoillessani runoillessamme 2nd runoillessasi runoillessanne 3rd runoillessaan runoillessansa		negative	runoilematon
	instructive	runoillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	runoilemassa	—
	elative	runoilemasta	—
	illative	runoilemaan	—
	adessive	runoilemalla	—
	abessive	runoilematta	—
	instructive	runoileman	runoiltaman
4th4	verbal noun	runoileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st runoilemaisillani runoilemaisillamme 2nd runoilemaisillasi runoilemaisillanne 3rd runoilemaisillaan runoilemaisillansa

Derived terms

• runoileminen
• runoilija
• runoilu

 

See also

• sanoittaa

Further reading

• “runoilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrunoi̯lːɑ/, [ˈruno̞i̯lːɑ̝]
• Rhymes: -unoilːɑ
• Syllabification^(key): ru‧noil‧la

Noun

runoilla

1. adessive plural of runo

Anagrams

• nuorilla