rutkuttaa

Finnish

Etymology

Possibly sound-symbolic +‎ -ttaa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrutkutːɑːˣ/, [ˈrut̪kut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utkutːɑː
• Syllabification^(key): rut‧kut‧taa

Verb

rutkuttaa (colloquial)

1. (intransitive) to complain, to moan (about)

Conjugation

Inflection of rutkuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rutkutan	en rutkuta	1st sing.	olen rutkuttanut	en ole rutkuttanut
2nd sing.		rutkutat	et rutkuta	2nd sing.	olet rutkuttanut	et ole rutkuttanut
3rd sing.		rutkuttaa	ei rutkuta	3rd sing.	on rutkuttanut	ei ole rutkuttanut
1st plur.		rutkutamme	emme rutkuta	1st plur.	olemme rutkuttaneet	emme ole rutkuttaneet
2nd plur.		rutkutatte	ette rutkuta	2nd plur.	olette rutkuttaneet	ette ole rutkuttaneet
3rd plur.		rutkuttavat	eivät rutkuta	3rd plur.	ovat rutkuttaneet	eivät ole rutkuttaneet
passive		rutkutetaan	ei rutkuteta	passive	on rutkutettu	ei ole rutkutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rutkutin	en rutkuttanut	1st sing.	olin rutkuttanut	en ollut rutkuttanut
2nd sing.		rutkutit	et rutkuttanut	2nd sing.	olit rutkuttanut	et ollut rutkuttanut
3rd sing.		rutkutti	ei rutkuttanut	3rd sing.	oli rutkuttanut	ei ollut rutkuttanut
1st plur.		rutkutimme	emme rutkuttaneet	1st plur.	olimme rutkuttaneet	emme olleet rutkuttaneet
2nd plur.		rutkutitte	ette rutkuttaneet	2nd plur.	olitte rutkuttaneet	ette olleet rutkuttaneet
3rd plur.		rutkuttivat	eivät rutkuttaneet	3rd plur.	olivat rutkuttaneet	eivät olleet rutkuttaneet
passive		rutkutettiin	ei rutkutettu	passive	oli rutkutettu	ei ollut rutkutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rutkuttaisin	en rutkuttaisi	1st sing.	olisin rutkuttanut	en olisi rutkuttanut
2nd sing.		rutkuttaisit	et rutkuttaisi	2nd sing.	olisit rutkuttanut	et olisi rutkuttanut
3rd sing.		rutkuttaisi	ei rutkuttaisi	3rd sing.	olisi rutkuttanut	ei olisi rutkuttanut
1st plur.		rutkuttaisimme	emme rutkuttaisi	1st plur.	olisimme rutkuttaneet	emme olisi rutkuttaneet
2nd plur.		rutkuttaisitte	ette rutkuttaisi	2nd plur.	olisitte rutkuttaneet	ette olisi rutkuttaneet
3rd plur.		rutkuttaisivat	eivät rutkuttaisi	3rd plur.	olisivat rutkuttaneet	eivät olisi rutkuttaneet
passive		rutkutettaisiin	ei rutkutettaisi	passive	olisi rutkutettu	ei olisi rutkutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rutkuta	älä rutkuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rutkuttakoon	älköön rutkuttako	3rd sing.	olkoon rutkuttanut	älköön olko rutkuttanut
1st plur.		rutkuttakaamme	älkäämme rutkuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		rutkuttakaa	älkää rutkuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rutkuttakoot	älkööt rutkuttako	3rd plur.	olkoot rutkuttaneet	älkööt olko rutkuttaneet
passive		rutkutettakoon	älköön rutkutettako	passive	olkoon rutkutettu	älköön olko rutkutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rutkuttanen	en rutkuttane	1st sing.	lienen rutkuttanut	en liene rutkuttanut
2nd sing.		rutkuttanet	et rutkuttane	2nd sing.	lienet rutkuttanut	et liene rutkuttanut
3rd sing.		rutkuttanee	ei rutkuttane	3rd sing.	lienee rutkuttanut	ei liene rutkuttanut
1st plur.		rutkuttanemme	emme rutkuttane	1st plur.	lienemme rutkuttaneet	emme liene rutkuttaneet
2nd plur.		rutkuttanette	ette rutkuttane	2nd plur.	lienette rutkuttaneet	ette liene rutkuttaneet
3rd plur.		rutkuttanevat	eivät rutkuttane	3rd plur.	lienevät rutkuttaneet	eivät liene rutkuttaneet
passive		rutkutettaneen	ei rutkutettane	passive	lienee rutkutettu	ei liene rutkutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rutkuttaa		present	rutkuttava	rutkutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rutkuttaakseni rutkuttaaksemme 2nd rutkuttaaksesi rutkuttaaksenne 3rd rutkuttaakseen rutkuttaaksensa		past	rutkuttanut	rutkutettu
2nd	inessive2	rutkuttaessa	rutkutettaessa	agent4	rutkuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rutkuttaessani rutkuttaessamme 2nd rutkuttaessasi rutkuttaessanne 3rd rutkuttaessaan rutkuttaessansa		negative	rutkuttamaton
	instructive	rutkuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form rutkuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	rutkuttamassa	—
	elative	rutkuttamasta	—
	illative	rutkuttamaan	—
	adessive	rutkuttamalla	—
	abessive	rutkuttamatta	—
	instructive	rutkuttaman	rutkutettaman
4th3	verbal noun	rutkuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rutkuttamaisillani rutkuttamaisillamme 2nd rutkuttamaisillasi rutkuttamaisillanne 3rd rutkuttamaisillaan rutkuttamaisillansa