rynnäkkö

FinnishEdit

EtymologyEdit

rynnätä +‎ -kkö

NounEdit

rynnäkkö

  1. A charge (attack).

DeclensionEdit

Inflection of rynnäkkö (Kotus type 4/laatikko, kk-k gradation)
nominative rynnäkkö rynnäköt
genitive rynnäkön rynnäkköjen
rynnäköiden
rynnäköitten
partitive rynnäkköä rynnäkköjä
rynnäköitä
illative rynnäkköön rynnäkköihin
rynnäköihin
singular plural
nominative rynnäkkö rynnäköt
accusative nom. rynnäkkö rynnäköt
gen. rynnäkön
genitive rynnäkön rynnäkköjen
rynnäköiden
rynnäköitten
partitive rynnäkköä rynnäkköjä
rynnäköitä
inessive rynnäkössä rynnäköissä
elative rynnäköstä rynnäköistä
illative rynnäkköön rynnäkköihin
rynnäköihin
adessive rynnäköllä rynnäköillä
ablative rynnäköltä rynnäköiltä
allative rynnäkölle rynnäköille
essive rynnäkkönä rynnäkköinä
translative rynnäköksi rynnäköiksi
instructive rynnäköin
abessive rynnäköttä rynnäköittä
comitative rynnäkköineen
Possessive forms of rynnäkkö (type laatikko)
possessor singular plural
1st person rynnäkköni rynnäkkömme
2nd person rynnäkkösi rynnäkkönne
3rd person rynnäkkönsä

Derived termsEdit