Finnish

edit

Etymology

edit

ryppy +‎ -illä

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈrypːyi̯lːæˣ/, [ˈrypːyi̯lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -ypːyilːæ
  • Syllabification(key): ryp‧pyil‧lä

Verb

edit

ryppyillä (colloquial)

  1. (intransitive) to mess with, to pick on

Conjugation

edit
Inflection of ryppyillä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryppyilen en ryppyile 1st sing. olen ryppyillyt en ole ryppyillyt
2nd sing. ryppyilet et ryppyile 2nd sing. olet ryppyillyt et ole ryppyillyt
3rd sing. ryppyilee ei ryppyile 3rd sing. on ryppyillyt ei ole ryppyillyt
1st plur. ryppyilemme emme ryppyile 1st plur. olemme ryppyilleet emme ole ryppyilleet
2nd plur. ryppyilette ette ryppyile 2nd plur. olette ryppyilleet ette ole ryppyilleet
3rd plur. ryppyilevät eivät ryppyile 3rd plur. ovat ryppyilleet eivät ole ryppyilleet
passive ryppyillään ei ryppyillä passive on ryppyilty ei ole ryppyilty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryppyilin en ryppyillyt 1st sing. olin ryppyillyt en ollut ryppyillyt
2nd sing. ryppyilit et ryppyillyt 2nd sing. olit ryppyillyt et ollut ryppyillyt
3rd sing. ryppyili ei ryppyillyt 3rd sing. oli ryppyillyt ei ollut ryppyillyt
1st plur. ryppyilimme emme ryppyilleet 1st plur. olimme ryppyilleet emme olleet ryppyilleet
2nd plur. ryppyilitte ette ryppyilleet 2nd plur. olitte ryppyilleet ette olleet ryppyilleet
3rd plur. ryppyilivät eivät ryppyilleet 3rd plur. olivat ryppyilleet eivät olleet ryppyilleet
passive ryppyiltiin ei ryppyilty passive oli ryppyilty ei ollut ryppyilty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryppyilisin en ryppyilisi 1st sing. olisin ryppyillyt en olisi ryppyillyt
2nd sing. ryppyilisit et ryppyilisi 2nd sing. olisit ryppyillyt et olisi ryppyillyt
3rd sing. ryppyilisi ei ryppyilisi 3rd sing. olisi ryppyillyt ei olisi ryppyillyt
1st plur. ryppyilisimme emme ryppyilisi 1st plur. olisimme ryppyilleet emme olisi ryppyilleet
2nd plur. ryppyilisitte ette ryppyilisi 2nd plur. olisitte ryppyilleet ette olisi ryppyilleet
3rd plur. ryppyilisivät eivät ryppyilisi 3rd plur. olisivat ryppyilleet eivät olisi ryppyilleet
passive ryppyiltäisiin ei ryppyiltäisi passive olisi ryppyilty ei olisi ryppyilty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ryppyile älä ryppyile 2nd sing.
3rd sing. ryppyilköön älköön ryppyilkö 3rd sing. olkoon ryppyillyt älköön olko ryppyillyt
1st plur. ryppyilkäämme älkäämme ryppyilkö 1st plur.
2nd plur. ryppyilkää älkää ryppyilkö 2nd plur.
3rd plur. ryppyilkööt älkööt ryppyilkö 3rd plur. olkoot ryppyilleet älkööt olko ryppyilleet
passive ryppyiltäköön älköön ryppyiltäkö passive olkoon ryppyilty älköön olko ryppyilty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryppyillen en ryppyille 1st sing. lienen ryppyillyt en liene ryppyillyt
2nd sing. ryppyillet et ryppyille 2nd sing. lienet ryppyillyt et liene ryppyillyt
3rd sing. ryppyillee ei ryppyille 3rd sing. lienee ryppyillyt ei liene ryppyillyt
1st plur. ryppyillemme emme ryppyille 1st plur. lienemme ryppyilleet emme liene ryppyilleet
2nd plur. ryppyillette ette ryppyille 2nd plur. lienette ryppyilleet ette liene ryppyilleet
3rd plur. ryppyillevät eivät ryppyille 3rd plur. lienevät ryppyilleet eivät liene ryppyilleet
passive ryppyiltäneen ei ryppyiltäne passive lienee ryppyilty ei liene ryppyilty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ryppyillä present ryppyilevä ryppyiltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryppyilläkseni ryppyilläksemme
2nd ryppyilläksesi ryppyilläksenne
3rd ryppyilläkseen
ryppyilläksensä
past ryppyillyt ryppyilty
2nd inessive2 ryppyillessä ryppyiltäessä agent4 ryppyilemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryppyillessäni ryppyillessämme
2nd ryppyillessäsi ryppyillessänne
3rd ryppyillessään
ryppyillessänsä
negative ryppyilemätön
instructive ryppyillen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive ryppyilemässä
elative ryppyilemästä
illative ryppyilemään
adessive ryppyilemällä
abessive ryppyilemättä
instructive ryppyilemän ryppyiltämän
4th3 verbal noun ryppyileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryppyilemäisilläni ryppyilemäisillämme
2nd ryppyilemäisilläsi ryppyilemäisillänne
3rd ryppyilemäisillään
ryppyilemäisillänsä

Derived terms

edit

Further reading

edit