seisoskella

Finnish

Etymology

seisoa +‎ -skella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsei̯soskelːɑˣ/, [ˈs̠e̞i̯s̠o̞s̠ˌk̟e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): sei‧sos‧kel‧la

Verb

seisoskella

1. (intransitive) to stand around, to stand in an idle fashion

   Et voi vain seisoskella siinä.

   You can't just stand there.

Conjugation

Inflection of seisoskella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisoskelen	en seisoskele	1st sing.	olen seisoskellut	en ole seisoskellut
2nd sing.		seisoskelet	et seisoskele	2nd sing.	olet seisoskellut	et ole seisoskellut
3rd sing.		seisoskelee	ei seisoskele	3rd sing.	on seisoskellut	ei ole seisoskellut
1st plur.		seisoskelemme	emme seisoskele	1st plur.	olemme seisoskelleet	emme ole seisoskelleet
2nd plur.		seisoskelette	ette seisoskele	2nd plur.	olette seisoskelleet	ette ole seisoskelleet
3rd plur.		seisoskelevat	eivät seisoskele	3rd plur.	ovat seisoskelleet	eivät ole seisoskelleet
passive		seisoskellaan	ei seisoskella	passive	on seisoskeltu	ei ole seisoskeltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisoskelin	en seisoskellut	1st sing.	olin seisoskellut	en ollut seisoskellut
2nd sing.		seisoskelit	et seisoskellut	2nd sing.	olit seisoskellut	et ollut seisoskellut
3rd sing.		seisoskeli	ei seisoskellut	3rd sing.	oli seisoskellut	ei ollut seisoskellut
1st plur.		seisoskelimme	emme seisoskelleet	1st plur.	olimme seisoskelleet	emme olleet seisoskelleet
2nd plur.		seisoskelitte	ette seisoskelleet	2nd plur.	olitte seisoskelleet	ette olleet seisoskelleet
3rd plur.		seisoskelivat	eivät seisoskelleet	3rd plur.	olivat seisoskelleet	eivät olleet seisoskelleet
passive		seisoskeltiin	ei seisoskeltu	passive	oli seisoskeltu	ei ollut seisoskeltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisoskelisin	en seisoskelisi	1st sing.	olisin seisoskellut	en olisi seisoskellut
2nd sing.		seisoskelisit	et seisoskelisi	2nd sing.	olisit seisoskellut	et olisi seisoskellut
3rd sing.		seisoskelisi	ei seisoskelisi	3rd sing.	olisi seisoskellut	ei olisi seisoskellut
1st plur.		seisoskelisimme	emme seisoskelisi	1st plur.	olisimme seisoskelleet	emme olisi seisoskelleet
2nd plur.		seisoskelisitte	ette seisoskelisi	2nd plur.	olisitte seisoskelleet	ette olisi seisoskelleet
3rd plur.		seisoskelisivat	eivät seisoskelisi	3rd plur.	olisivat seisoskelleet	eivät olisi seisoskelleet
passive		seisoskeltaisiin	ei seisoskeltaisi	passive	olisi seisoskeltu	ei olisi seisoskeltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		seisoskele	älä seisoskele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		seisoskelkoon	älköön seisoskelko	3rd sing.	olkoon seisoskellut	älköön olko seisoskellut
1st plur.		seisoskelkaamme	älkäämme seisoskelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		seisoskelkaa	älkää seisoskelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		seisoskelkoot	älkööt seisoskelko	3rd plur.	olkoot seisoskelleet	älkööt olko seisoskelleet
passive		seisoskeltakoon	älköön seisoskeltako	passive	olkoon seisoskeltu	älköön olko seisoskeltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisoskellen	en seisoskelle	1st sing.	lienen seisoskellut	en liene seisoskellut
2nd sing.		seisoskellet	et seisoskelle	2nd sing.	lienet seisoskellut	et liene seisoskellut
3rd sing.		seisoskellee	ei seisoskelle	3rd sing.	lienee seisoskellut	ei liene seisoskellut
1st plur.		seisoskellemme	emme seisoskelle	1st plur.	lienemme seisoskelleet	emme liene seisoskelleet
2nd plur.		seisoskellette	ette seisoskelle	2nd plur.	lienette seisoskelleet	ette liene seisoskelleet
3rd plur.		seisoskellevat	eivät seisoskelle	3rd plur.	lienevät seisoskelleet	eivät liene seisoskelleet
passive		seisoskeltaneen	ei seisoskeltane	passive	lienee seisoskeltu	ei liene seisoskeltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		seisoskella		present	seisoskeleva	seisoskeltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisoskellakseni seisoskellaksemme 2nd seisoskellaksesi seisoskellaksenne 3rd seisoskellakseen seisoskellaksensa		past	seisoskellut	seisoskeltu
2nd	inessive2	seisoskellessa	seisoskeltaessa	agent3	seisoskelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisoskellessani seisoskellessamme 2nd seisoskellessasi seisoskellessanne 3rd seisoskellessaan seisoskellessansa		negative	seisoskelematon
	instructive	seisoskellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	seisoskelemassa	—
	elative	seisoskelemasta	—
	illative	seisoskelemaan	—
	adessive	seisoskelemalla	—
	abessive	seisoskelematta	—
	instructive	seisoskeleman	seisoskeltaman
4th4	verbal noun	seisoskeleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisoskelemaisillani seisoskelemaisillamme 2nd seisoskelemaisillasi seisoskelemaisillanne 3rd seisoskelemaisillaan seisoskelemaisillansa

Derived terms

• seisoskelija
• seisoskelu

 

Further reading

• “seisoskella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03