selkiä

Finnish

Noun

selkiä

1. partitive plural of selkä

Anagrams

• leskiä, lisäke, läiske

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *selkedä. Cognates include Finnish selkeä and Estonian selge.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈselkiæ/, [ˈs̠e̞lʲke̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈselkiæ/, [ˈʃe̞lʲkiæ]
• Rhymes: -elkeː, -elkiæ
• Hyphenation: sel‧ki‧ä

Adjective

selkiä (comparative selkiämp)

1. clear, sunny
2. clear, understandable

Declension

Declension of selkiä (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	selkiä	selkiät
genitive	selkiän	selkiöin
partitive	selkiää	selkiöjä
illative	selkiää	selkiöihe
inessive	selkiääs	selkiöis
elative	selkiäst	selkiöist
allative	selkiälle	selkiöille
adessive	selkiääl	selkiöil
ablative	selkiält	selkiöilt
translative	selkiäks	selkiöiks
essive	selkiännä, selkiään	selkiöinnä, selkiöin
exessive1)	selkiänt	selkiöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• (sunny): kirkas

Derived terms

• selkiäst

 

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈselkijæ/, [ˈs̠e̞lʲkĭj]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈselkiæ/, [ˈʃe̞lʲkiæ]
• Rhymes: -elkij, -elkiæ
• Hyphenation: sel‧ki‧ä

Noun

selkiä

1. partitive plural of selkä

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 518