sooheinä

Ingrian

Etymology

From soo (“swamp”) +‎ heinä (“grass”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsoːˌhei̯næ/, [ˈs̠oːˌhe̞i̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsoːˌhei̯næ/, [ˈʃo̝ːˌhe̞i̯næ]
• Rhymes: -ei̯n, -ei̯næ
• Hyphenation: soo‧hei‧nä

Noun

sooheinä

1. grass that grows in the swamp

Declension

Declension of sooheinä (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	sooheinä	sooheinät
genitive	sooheinän	sooheiniin
partitive	sooheinää	sooheiniä
illative	sooheinää	sooheinii
inessive	sooheinääs	sooheiniis
elative	sooheinäst	sooheinist
allative	sooheinälle	sooheinille
adessive	sooheinääl	sooheiniil
ablative	sooheinält	sooheinilt
translative	sooheinäks	sooheiniks
essive	sooheinännä, sooheinään	sooheininnä, sooheiniin
exessive1)	sooheinänt	sooheinint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 54