sorjeta

Finnish

Etymology

From sorja +‎ -eta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsorjetɑˣ/, [ˈs̠o̞rje̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -orjetɑ
• Syllabification^(key): sor‧je‧ta

Verb

sorjeta

1. (intransitive) to become slim, to become slender

Conjugation

Inflection of sorjeta (Kotus type 72/vanheta, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorjenen	en sorjene	1st sing.	olen sorjennut	en ole sorjennut
2nd sing.		sorjenet	et sorjene	2nd sing.	olet sorjennut	et ole sorjennut
3rd sing.		sorjenee	ei sorjene	3rd sing.	on sorjennut	ei ole sorjennut
1st plur.		sorjenemme	emme sorjene	1st plur.	olemme sorjenneet	emme ole sorjenneet
2nd plur.		sorjenette	ette sorjene	2nd plur.	olette sorjenneet	ette ole sorjenneet
3rd plur.		sorjenevat	eivät sorjene	3rd plur.	ovat sorjenneet	eivät ole sorjenneet
passive		sorjetaan	ei sorjeta	passive	on sorjettu	ei ole sorjettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorjenin	en sorjennut	1st sing.	olin sorjennut	en ollut sorjennut
2nd sing.		sorjenit	et sorjennut	2nd sing.	olit sorjennut	et ollut sorjennut
3rd sing.		sorjeni	ei sorjennut	3rd sing.	oli sorjennut	ei ollut sorjennut
1st plur.		sorjenimme	emme sorjenneet	1st plur.	olimme sorjenneet	emme olleet sorjenneet
2nd plur.		sorjenitte	ette sorjenneet	2nd plur.	olitte sorjenneet	ette olleet sorjenneet
3rd plur.		sorjenivat	eivät sorjenneet	3rd plur.	olivat sorjenneet	eivät olleet sorjenneet
passive		sorjettiin	ei sorjettu	passive	oli sorjettu	ei ollut sorjettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorjenisin	en sorjenisi	1st sing.	olisin sorjennut	en olisi sorjennut
2nd sing.		sorjenisit	et sorjenisi	2nd sing.	olisit sorjennut	et olisi sorjennut
3rd sing.		sorjenisi	ei sorjenisi	3rd sing.	olisi sorjennut	ei olisi sorjennut
1st plur.		sorjenisimme	emme sorjenisi	1st plur.	olisimme sorjenneet	emme olisi sorjenneet
2nd plur.		sorjenisitte	ette sorjenisi	2nd plur.	olisitte sorjenneet	ette olisi sorjenneet
3rd plur.		sorjenisivat	eivät sorjenisi	3rd plur.	olisivat sorjenneet	eivät olisi sorjenneet
passive		sorjettaisiin	ei sorjettaisi	passive	olisi sorjettu	ei olisi sorjettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sorjene	älä sorjene	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sorjetkoon	älköön sorjetko	3rd sing.	olkoon sorjennut	älköön olko sorjennut
1st plur.		sorjetkaamme	älkäämme sorjetko	1st plur.	—	—
2nd plur.		sorjetkaa	älkää sorjetko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sorjetkoot	älkööt sorjetko	3rd plur.	olkoot sorjenneet	älkööt olko sorjenneet
passive		sorjettakoon	älköön sorjettako	passive	olkoon sorjettu	älköön olko sorjettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorjennen	en sorjenne	1st sing.	lienen sorjennut	en liene sorjennut
2nd sing.		sorjennet	et sorjenne	2nd sing.	lienet sorjennut	et liene sorjennut
3rd sing.		sorjennee	ei sorjenne	3rd sing.	lienee sorjennut	ei liene sorjennut
1st plur.		sorjennemme	emme sorjenne	1st plur.	lienemme sorjenneet	emme liene sorjenneet
2nd plur.		sorjennette	ette sorjenne	2nd plur.	lienette sorjenneet	ette liene sorjenneet
3rd plur.		sorjennevat	eivät sorjenne	3rd plur.	lienevät sorjenneet	eivät liene sorjenneet
passive		sorjettaneen	ei sorjettane	passive	lienee sorjettu	ei liene sorjettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sorjeta		present	sorjeneva	sorjettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sorjetakseni sorjetaksemme 2nd sorjetaksesi sorjetaksenne 3rd sorjetakseen sorjetaksensa		past	sorjennut	sorjettu
2nd	inessive2	sorjetessa	sorjettaessa	agent3	sorjenema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sorjetessani sorjetessamme 2nd sorjetessasi sorjetessanne 3rd sorjetessaan sorjetessansa		negative	sorjenematon
	instructive	sorjeten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	sorjenemassa	—
	elative	sorjenemasta	—
	illative	sorjenemaan	—
	adessive	sorjenemalla	—
	abessive	sorjenematta	—
	instructive	sorjeneman	sorjettaman
4th4	verbal noun	sorjeneminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sorjenemaisillani sorjenemaisillamme 2nd sorjenemaisillasi sorjenemaisillanne 3rd sorjenemaisillaan sorjenemaisillansa

Further reading

• “sorjeta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03