Open main menu

FinnishEdit

EtymologyEdit

suku +‎ vika

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈsukuˌʋikɑ/, [ˈs̠ukuˌʋikɑ]
  • Hyphenation: su‧ku‧vi‧ka

NounEdit

sukuvika

  1. (negative) family trait, a negative thing that runs in the family

DeclensionEdit

Inflection of sukuvika (Kotus type 9/kala, k- gradation)
nominative sukuvika sukuviat
genitive sukuvian sukuvikojen
partitive sukuvikaa sukuvikoja
illative sukuvikaan sukuvikoihin
singular plural
nominative sukuvika sukuviat
accusative nom. sukuvika sukuviat
gen. sukuvian
genitive sukuvian sukuvikojen
sukuvikainrare
partitive sukuvikaa sukuvikoja
inessive sukuviassa sukuvioissa
elative sukuviasta sukuvioista
illative sukuvikaan sukuvikoihin
adessive sukuvialla sukuvioilla
ablative sukuvialta sukuvioilta
allative sukuvialle sukuvioille
essive sukuvikana sukuvikoina
translative sukuviaksi sukuvioiksi
instructive sukuvioin
abessive sukuviatta sukuvioitta
comitative sukuvikoineen