supistella

Finnish

Etymology

supistaa (“to contract (tr.)”) +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsupistelːɑˣ/, [ˈs̠upis̠ˌte̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): su‧pis‧tel‧la

Verb

supistella

1. frequentative of supistaa (“to contract”)

Conjugation

Inflection of supistella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		supistelen	en supistele	1st sing.	olen supistellut	en ole supistellut
2nd sing.		supistelet	et supistele	2nd sing.	olet supistellut	et ole supistellut
3rd sing.		supistelee	ei supistele	3rd sing.	on supistellut	ei ole supistellut
1st plur.		supistelemme	emme supistele	1st plur.	olemme supistelleet	emme ole supistelleet
2nd plur.		supistelette	ette supistele	2nd plur.	olette supistelleet	ette ole supistelleet
3rd plur.		supistelevat	eivät supistele	3rd plur.	ovat supistelleet	eivät ole supistelleet
passive		supistellaan	ei supistella	passive	on supisteltu	ei ole supisteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		supistelin	en supistellut	1st sing.	olin supistellut	en ollut supistellut
2nd sing.		supistelit	et supistellut	2nd sing.	olit supistellut	et ollut supistellut
3rd sing.		supisteli	ei supistellut	3rd sing.	oli supistellut	ei ollut supistellut
1st plur.		supistelimme	emme supistelleet	1st plur.	olimme supistelleet	emme olleet supistelleet
2nd plur.		supistelitte	ette supistelleet	2nd plur.	olitte supistelleet	ette olleet supistelleet
3rd plur.		supistelivat	eivät supistelleet	3rd plur.	olivat supistelleet	eivät olleet supistelleet
passive		supisteltiin	ei supisteltu	passive	oli supisteltu	ei ollut supisteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		supistelisin	en supistelisi	1st sing.	olisin supistellut	en olisi supistellut
2nd sing.		supistelisit	et supistelisi	2nd sing.	olisit supistellut	et olisi supistellut
3rd sing.		supistelisi	ei supistelisi	3rd sing.	olisi supistellut	ei olisi supistellut
1st plur.		supistelisimme	emme supistelisi	1st plur.	olisimme supistelleet	emme olisi supistelleet
2nd plur.		supistelisitte	ette supistelisi	2nd plur.	olisitte supistelleet	ette olisi supistelleet
3rd plur.		supistelisivat	eivät supistelisi	3rd plur.	olisivat supistelleet	eivät olisi supistelleet
passive		supisteltaisiin	ei supisteltaisi	passive	olisi supisteltu	ei olisi supisteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		supistele	älä supistele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		supistelkoon	älköön supistelko	3rd sing.	olkoon supistellut	älköön olko supistellut
1st plur.		supistelkaamme	älkäämme supistelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		supistelkaa	älkää supistelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		supistelkoot	älkööt supistelko	3rd plur.	olkoot supistelleet	älkööt olko supistelleet
passive		supisteltakoon	älköön supisteltako	passive	olkoon supisteltu	älköön olko supisteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		supistellen	en supistelle	1st sing.	lienen supistellut	en liene supistellut
2nd sing.		supistellet	et supistelle	2nd sing.	lienet supistellut	et liene supistellut
3rd sing.		supistellee	ei supistelle	3rd sing.	lienee supistellut	ei liene supistellut
1st plur.		supistellemme	emme supistelle	1st plur.	lienemme supistelleet	emme liene supistelleet
2nd plur.		supistellette	ette supistelle	2nd plur.	lienette supistelleet	ette liene supistelleet
3rd plur.		supistellevat	eivät supistelle	3rd plur.	lienevät supistelleet	eivät liene supistelleet
passive		supisteltaneen	ei supisteltane	passive	lienee supisteltu	ei liene supisteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		supistella		present	supisteleva	supisteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st supistellakseni supistellaksemme 2nd supistellaksesi supistellaksenne 3rd supistellakseen supistellaksensa		past	supistellut	supisteltu
2nd	inessive2	supistellessa	supisteltaessa	agent3	supistelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st supistellessani supistellessamme 2nd supistellessasi supistellessanne 3rd supistellessaan supistellessansa		negative	supistelematon
	instructive	supistellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	supistelemassa	—
	elative	supistelemasta	—
	illative	supistelemaan	—
	adessive	supistelemalla	—
	abessive	supistelematta	—
	instructive	supisteleman	supisteltaman
4th4	verbal noun	supisteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st supistelemaisillani supistelemaisillamme 2nd supistelemaisillasi supistelemaisillanne 3rd supistelemaisillaan supistelemaisillansa

Derived terms

• supistelma
• supistelu

 

Further reading

• “supistella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• sipsutella