supistaa

Finnish

Etymology

suppea (“limited”) +‎ -istaa (factitive aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsupistɑːˣ/, [ˈs̠upis̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -upistɑː
• Syllabification^(key): su‧pis‧taa

Verb

supistaa

1. (transitive) to reduce
2. (transitive) to abridge
3. (transitive, mathematics) to cancel, reduce (remove a common factor from both the numerator and denominator of a fraction)

   Antonym: laventaa

Conjugation

Inflection of supistaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		supistan	en supista	1st sing.	olen supistanut	en ole supistanut
2nd sing.		supistat	et supista	2nd sing.	olet supistanut	et ole supistanut
3rd sing.		supistaa	ei supista	3rd sing.	on supistanut	ei ole supistanut
1st plur.		supistamme	emme supista	1st plur.	olemme supistaneet	emme ole supistaneet
2nd plur.		supistatte	ette supista	2nd plur.	olette supistaneet	ette ole supistaneet
3rd plur.		supistavat	eivät supista	3rd plur.	ovat supistaneet	eivät ole supistaneet
passive		supistetaan	ei supisteta	passive	on supistettu	ei ole supistettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		supistin	en supistanut	1st sing.	olin supistanut	en ollut supistanut
2nd sing.		supistit	et supistanut	2nd sing.	olit supistanut	et ollut supistanut
3rd sing.		supisti	ei supistanut	3rd sing.	oli supistanut	ei ollut supistanut
1st plur.		supistimme	emme supistaneet	1st plur.	olimme supistaneet	emme olleet supistaneet
2nd plur.		supistitte	ette supistaneet	2nd plur.	olitte supistaneet	ette olleet supistaneet
3rd plur.		supistivat	eivät supistaneet	3rd plur.	olivat supistaneet	eivät olleet supistaneet
passive		supistettiin	ei supistettu	passive	oli supistettu	ei ollut supistettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		supistaisin	en supistaisi	1st sing.	olisin supistanut	en olisi supistanut
2nd sing.		supistaisit	et supistaisi	2nd sing.	olisit supistanut	et olisi supistanut
3rd sing.		supistaisi	ei supistaisi	3rd sing.	olisi supistanut	ei olisi supistanut
1st plur.		supistaisimme	emme supistaisi	1st plur.	olisimme supistaneet	emme olisi supistaneet
2nd plur.		supistaisitte	ette supistaisi	2nd plur.	olisitte supistaneet	ette olisi supistaneet
3rd plur.		supistaisivat	eivät supistaisi	3rd plur.	olisivat supistaneet	eivät olisi supistaneet
passive		supistettaisiin	ei supistettaisi	passive	olisi supistettu	ei olisi supistettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		supista	älä supista	2nd sing.	—	—
3rd sing.		supistakoon	älköön supistako	3rd sing.	olkoon supistanut	älköön olko supistanut
1st plur.		supistakaamme	älkäämme supistako	1st plur.	—	—
2nd plur.		supistakaa	älkää supistako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		supistakoot	älkööt supistako	3rd plur.	olkoot supistaneet	älkööt olko supistaneet
passive		supistettakoon	älköön supistettako	passive	olkoon supistettu	älköön olko supistettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		supistanen	en supistane	1st sing.	lienen supistanut	en liene supistanut
2nd sing.		supistanet	et supistane	2nd sing.	lienet supistanut	et liene supistanut
3rd sing.		supistanee	ei supistane	3rd sing.	lienee supistanut	ei liene supistanut
1st plur.		supistanemme	emme supistane	1st plur.	lienemme supistaneet	emme liene supistaneet
2nd plur.		supistanette	ette supistane	2nd plur.	lienette supistaneet	ette liene supistaneet
3rd plur.		supistanevat	eivät supistane	3rd plur.	lienevät supistaneet	eivät liene supistaneet
passive		supistettaneen	ei supistettane	passive	lienee supistettu	ei liene supistettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		supistaa		present	supistava	supistettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st supistaakseni supistaaksemme 2nd supistaaksesi supistaaksenne 3rd supistaakseen supistaaksensa		past	supistanut	supistettu
2nd	inessive2	supistaessa	supistettaessa	agent3	supistama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st supistaessani supistaessamme 2nd supistaessasi supistaessanne 3rd supistaessaan supistaessansa		negative	supistamaton
	instructive	supistaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form supistaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	supistamassa	—
	elative	supistamasta	—
	illative	supistamaan	—
	adessive	supistamalla	—
	abessive	supistamatta	—
	instructive	supistaman	supistettaman
4th4	verbal noun	supistaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st supistamaisillani supistamaisillamme 2nd supistamaisillasi supistamaisillanne 3rd supistamaisillaan supistamaisillansa

Derived terms

• supistaja
• supistaminen
• supistella
• supistua
• supistus

 

Related terms

• supeta
• suppu

Further reading

• “supistaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03