suuntataju
Finnish
editEtymology
editPronunciation
editNoun
editsuuntataju
- sense of direction, sense of orientation
Declension
editInflection of suuntataju (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | suuntataju | suuntatajut | |
genitive | suuntatajun | suuntatajujen | |
partitive | suuntatajua | suuntatajuja | |
illative | suuntatajuun | suuntatajuihin | |
singular | plural | ||
nominative | suuntataju | suuntatajut | |
accusative | nom. | suuntataju | suuntatajut |
gen. | suuntatajun | ||
genitive | suuntatajun | suuntatajujen | |
partitive | suuntatajua | suuntatajuja | |
inessive | suuntatajussa | suuntatajuissa | |
elative | suuntatajusta | suuntatajuista | |
illative | suuntatajuun | suuntatajuihin | |
adessive | suuntatajulla | suuntatajuilla | |
ablative | suuntatajulta | suuntatajuilta | |
allative | suuntatajulle | suuntatajuille | |
essive | suuntatajuna | suuntatajuina | |
translative | suuntatajuksi | suuntatajuiksi | |
abessive | suuntatajutta | suuntatajuitta | |
instructive | — | suuntatajuin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
edit- “suuntataju”, in Kielitoimiston sanakirja[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03