syksyin

Ingrian

Etymology 1

From syksy (“autumn”) +‎ -in. Akin to Finnish syksyinen.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsyksyi̯ne/, [ˈs̠yks̠y̆i̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsyksyi̯n/, [ˈʃykʃyi̯n]
• Rhymes: -yksyi̯n
• Hyphenation: syk‧syin

Adjective

syksyin (comparative syksyisemp)

1. autumnal

Declension

Declension of syksyin (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	syksyin	syksyiset
genitive	syksyisen	syksyisiin
partitive	syksyistä, syksyist	syksyisiä
illative	syksyisee	syksyisii
inessive	syksyisees	syksyisiis
elative	syksyisest	syksyisist
allative	syksyiselle	syksyisille
adessive	syksyiseel	syksyisiil
ablative	syksyiselt	syksyisilt
translative	syksyiseks	syksyisiks
essive	syksyisennä, syksyiseen	syksyisinnä, syksyisiin
exessive1)	syksyisent	syksyisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• syksylliin

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsyksyi̯n/, [ˈs̠yks̠y̆i̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsyksyi̯n/, [ˈʃykʃyi̯n]
• Rhymes: -yksyi̯n
• Hyphenation: syk‧syin

Noun

syksyin

1. genitive plural of syksy
2. Alternative spelling of syksyinnä

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 557