vaikne

Estonian

Etymology

From Proto-Finnic *vaikka. Contains the suffix -ne. Cognate to Finnish vaieta, Veps vaikńe (“quietly”), and Livvi vaikkaine (“quiet”).

Adjective

vaikne (genitive vaikse, partitive vaikset, comparative vaiksem, superlative kõige vaiksem)

1. quiet

Declension

Declension of vaikne (ÕS type 2/õpik, no gradation)
		singular	plural
nominative		vaikne	vaiksed
accusative	nom.
	gen.	vaikse
genitive			vaiksete
partitive		vaikset	vaikseid
illative		vaiksesse	vaiksetesse vaikseisse
inessive		vaikses	vaiksetes vaikseis
elative		vaiksest	vaiksetest vaikseist
allative		vaiksele	vaiksetele vaikseile
adessive		vaiksel	vaiksetel vaikseil
ablative		vaikselt	vaiksetelt vaikseilt
translative		vaikseks	vaikseteks vaikseiks
terminative		vaikseni	vaikseteni
essive		vaiksena	vaiksetena
abessive		vaikseta	vaikseteta
comitative		vaiksega	vaiksetega

Synonyms

• tüüne