Finnish

edit

Etymology

edit

From viiltää +‎ -ella (frequentative aspect).

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈʋiːlːelːæˣ/, [ˈʋiːlːe̞lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -iːlːelːæ
  • Syllabification(key): viil‧lel‧lä

Verb

edit

viillellä

  1. (transitive) frequentative of viiltää (to incise)

Conjugation

edit
Inflection of viillellä (Kotus type 67*I/tulla, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viiltelen en viiltele 1st sing. olen viillellyt en ole viillellyt
2nd sing. viiltelet et viiltele 2nd sing. olet viillellyt et ole viillellyt
3rd sing. viiltelee ei viiltele 3rd sing. on viillellyt ei ole viillellyt
1st plur. viiltelemme emme viiltele 1st plur. olemme viillelleet emme ole viillelleet
2nd plur. viiltelette ette viiltele 2nd plur. olette viillelleet ette ole viillelleet
3rd plur. viiltelevät eivät viiltele 3rd plur. ovat viillelleet eivät ole viillelleet
passive viillellään ei viillellä passive on viillelty ei ole viillelty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viiltelin en viillellyt 1st sing. olin viillellyt en ollut viillellyt
2nd sing. viiltelit et viillellyt 2nd sing. olit viillellyt et ollut viillellyt
3rd sing. viilteli ei viillellyt 3rd sing. oli viillellyt ei ollut viillellyt
1st plur. viiltelimme emme viillelleet 1st plur. olimme viillelleet emme olleet viillelleet
2nd plur. viiltelitte ette viillelleet 2nd plur. olitte viillelleet ette olleet viillelleet
3rd plur. viiltelivät eivät viillelleet 3rd plur. olivat viillelleet eivät olleet viillelleet
passive viilleltiin ei viillelty passive oli viillelty ei ollut viillelty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viiltelisin en viiltelisi 1st sing. olisin viillellyt en olisi viillellyt
2nd sing. viiltelisit et viiltelisi 2nd sing. olisit viillellyt et olisi viillellyt
3rd sing. viiltelisi ei viiltelisi 3rd sing. olisi viillellyt ei olisi viillellyt
1st plur. viiltelisimme emme viiltelisi 1st plur. olisimme viillelleet emme olisi viillelleet
2nd plur. viiltelisitte ette viiltelisi 2nd plur. olisitte viillelleet ette olisi viillelleet
3rd plur. viiltelisivät eivät viiltelisi 3rd plur. olisivat viillelleet eivät olisi viillelleet
passive viilleltäisiin ei viilleltäisi passive olisi viillelty ei olisi viillelty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. viiltele älä viiltele 2nd sing.
3rd sing. viillelköön älköön viillelkö 3rd sing. olkoon viillellyt älköön olko viillellyt
1st plur. viillelkäämme älkäämme viillelkö 1st plur.
2nd plur. viillelkää älkää viillelkö 2nd plur.
3rd plur. viillelkööt älkööt viillelkö 3rd plur. olkoot viillelleet älkööt olko viillelleet
passive viilleltäköön älköön viilleltäkö passive olkoon viillelty älköön olko viillelty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viillellen en viillelle 1st sing. lienen viillellyt en liene viillellyt
2nd sing. viillellet et viillelle 2nd sing. lienet viillellyt et liene viillellyt
3rd sing. viillellee ei viillelle 3rd sing. lienee viillellyt ei liene viillellyt
1st plur. viillellemme emme viillelle 1st plur. lienemme viillelleet emme liene viillelleet
2nd plur. viillellette ette viillelle 2nd plur. lienette viillelleet ette liene viillelleet
3rd plur. viillellevät eivät viillelle 3rd plur. lienevät viillelleet eivät liene viillelleet
passive viilleltäneen ei viilleltäne passive lienee viillelty ei liene viillelty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st viillellä present viiltelevä viilleltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st viillelläkseni viillelläksemme
2nd viillelläksesi viillelläksenne
3rd viillelläkseen
viillelläksensä
past viillellyt viillelty
2nd inessive2 viillellessä viilleltäessä agent4 viiltelemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st viillellessäni viillellessämme
2nd viillellessäsi viillellessänne
3rd viillellessään
viillellessänsä
negative viiltelemätön
instructive viillellen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive viiltelemässä
elative viiltelemästä
illative viiltelemään
adessive viiltelemällä
abessive viiltelemättä
instructive viiltelemän viilleltämän
4th3 verbal noun viilteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st viiltelemäisilläni viiltelemäisillämme
2nd viiltelemäisilläsi viiltelemäisillänne
3rd viiltelemäisillään
viiltelemäisillänsä

Derived terms

edit

Further reading

edit