vitkailla

Finnish

Etymology

vitka +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋitkɑi̯lːɑˣ/, [ˈʋit̪kɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -itkɑilːɑ
• Syllabification^(key): vit‧kail‧la

Verb

vitkailla

1. Synonym of vitkastella

Conjugation

Inflection of vitkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vitkailen	en vitkaile	1st sing.	olen vitkaillut	en ole vitkaillut
2nd sing.		vitkailet	et vitkaile	2nd sing.	olet vitkaillut	et ole vitkaillut
3rd sing.		vitkailee	ei vitkaile	3rd sing.	on vitkaillut	ei ole vitkaillut
1st plur.		vitkailemme	emme vitkaile	1st plur.	olemme vitkailleet	emme ole vitkailleet
2nd plur.		vitkailette	ette vitkaile	2nd plur.	olette vitkailleet	ette ole vitkailleet
3rd plur.		vitkailevat	eivät vitkaile	3rd plur.	ovat vitkailleet	eivät ole vitkailleet
passive		vitkaillaan	ei vitkailla	passive	on vitkailtu	ei ole vitkailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vitkailin	en vitkaillut	1st sing.	olin vitkaillut	en ollut vitkaillut
2nd sing.		vitkailit	et vitkaillut	2nd sing.	olit vitkaillut	et ollut vitkaillut
3rd sing.		vitkaili	ei vitkaillut	3rd sing.	oli vitkaillut	ei ollut vitkaillut
1st plur.		vitkailimme	emme vitkailleet	1st plur.	olimme vitkailleet	emme olleet vitkailleet
2nd plur.		vitkailitte	ette vitkailleet	2nd plur.	olitte vitkailleet	ette olleet vitkailleet
3rd plur.		vitkailivat	eivät vitkailleet	3rd plur.	olivat vitkailleet	eivät olleet vitkailleet
passive		vitkailtiin	ei vitkailtu	passive	oli vitkailtu	ei ollut vitkailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vitkailisin	en vitkailisi	1st sing.	olisin vitkaillut	en olisi vitkaillut
2nd sing.		vitkailisit	et vitkailisi	2nd sing.	olisit vitkaillut	et olisi vitkaillut
3rd sing.		vitkailisi	ei vitkailisi	3rd sing.	olisi vitkaillut	ei olisi vitkaillut
1st plur.		vitkailisimme	emme vitkailisi	1st plur.	olisimme vitkailleet	emme olisi vitkailleet
2nd plur.		vitkailisitte	ette vitkailisi	2nd plur.	olisitte vitkailleet	ette olisi vitkailleet
3rd plur.		vitkailisivat	eivät vitkailisi	3rd plur.	olisivat vitkailleet	eivät olisi vitkailleet
passive		vitkailtaisiin	ei vitkailtaisi	passive	olisi vitkailtu	ei olisi vitkailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vitkaile	älä vitkaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vitkailkoon	älköön vitkailko	3rd sing.	olkoon vitkaillut	älköön olko vitkaillut
1st plur.		vitkailkaamme	älkäämme vitkailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		vitkailkaa	älkää vitkailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vitkailkoot	älkööt vitkailko	3rd plur.	olkoot vitkailleet	älkööt olko vitkailleet
passive		vitkailtakoon	älköön vitkailtako	passive	olkoon vitkailtu	älköön olko vitkailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vitkaillen	en vitkaille	1st sing.	lienen vitkaillut	en liene vitkaillut
2nd sing.		vitkaillet	et vitkaille	2nd sing.	lienet vitkaillut	et liene vitkaillut
3rd sing.		vitkaillee	ei vitkaille	3rd sing.	lienee vitkaillut	ei liene vitkaillut
1st plur.		vitkaillemme	emme vitkaille	1st plur.	lienemme vitkailleet	emme liene vitkailleet
2nd plur.		vitkaillette	ette vitkaille	2nd plur.	lienette vitkailleet	ette liene vitkailleet
3rd plur.		vitkaillevat	eivät vitkaille	3rd plur.	lienevät vitkailleet	eivät liene vitkailleet
passive		vitkailtaneen	ei vitkailtane	passive	lienee vitkailtu	ei liene vitkailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vitkailla		present	vitkaileva	vitkailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vitkaillakseni vitkaillaksemme 2nd vitkaillaksesi vitkaillaksenne 3rd vitkaillakseen vitkaillaksensa		past	vitkaillut	vitkailtu
2nd	inessive2	vitkaillessa	vitkailtaessa	agent3	vitkailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vitkaillessani vitkaillessamme 2nd vitkaillessasi vitkaillessanne 3rd vitkaillessaan vitkaillessansa		negative	vitkailematon
	instructive	vitkaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	vitkailemassa	—
	elative	vitkailemasta	—
	illative	vitkailemaan	—
	adessive	vitkailemalla	—
	abessive	vitkailematta	—
	instructive	vitkaileman	vitkailtaman
4th4	verbal noun	vitkaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vitkailemaisillani vitkailemaisillamme 2nd vitkailemaisillasi vitkailemaisillanne 3rd vitkailemaisillaan vitkailemaisillansa

Further reading

• “vitkailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• ilkivalta