Open main menu

Wiktionary β

Contents

FinnishEdit

(index yr)

EtymologyEdit

Borrowing from Old Swedish yrt (modern Swedish ört), from Old Norse urt, oblique case form of Proto-Germanic *wrōts, from Proto-Indo-European *wréh₂ds (root). Compare English wort, root and Latin rādīx (root).

PronunciationEdit

  • IPA(key): [ˈyrtːi]
  • Hyphenation: yrt‧ti

NounEdit

 
Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

yrtti

  1. herb

DeclensionEdit

Inflection of yrtti (Kotus type 5/risti, tt-t gradation)
nominative yrtti yrtit
genitive yrtin yrttien
partitive yrttiä yrttejä
illative yrttiin yrtteihin
singular plural
nominative yrtti yrtit
accusative nom. yrtti yrtit
gen. yrtin
genitive yrtin yrttien
partitive yrttiä yrttejä
inessive yrtissä yrteissä
elative yrtistä yrteistä
illative yrttiin yrtteihin
adessive yrtillä yrteillä
ablative yrtiltä yrteiltä
allative yrtille yrteille
essive yrttinä yrtteinä
translative yrtiksi yrteiksi
instructive yrtein
abessive yrtittä yrteittä
comitative yrtteineen

AnagramsEdit