loppu

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *loppu. Equivalent to (dialectal) loppi (“(inside) corner, nook”) +‎ -u or (dialectal) loppea (“to finish”) +‎ -u.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlopːu/, [ˈlo̞pːu]
• Rhymes: -opːu
• Syllabification^(key): lop‧pu

Noun

loppu

1. end, ending, finish, conclusion (terminal, final or closing point of something)

   Synonyms: lopetus, pääte

   loppu on tullut ― this is the end (literally, “the end has come”)

2. (in the plural) the rest, the remaining (of = elative)

   Loput heistä ovat mennyttä.

   The rest of them are gone for good.

Declension

Inflection of loppu (Kotus type 1*B/valo, pp-p gradation)
nominative		loppu	loput
genitive		lopun	loppujen
partitive		loppua	loppuja
illative		loppuun	loppuihin
		singular	plural
nominative		loppu	loput
accusative	nom.	loppu	loput
	gen.	lopun
genitive		lopun	loppujen
partitive		loppua	loppuja
inessive		lopussa	lopuissa
elative		lopusta	lopuista
illative		loppuun	loppuihin
adessive		lopulla	lopuilla
ablative		lopulta	lopuilta
allative		lopulle	lopuille
essive		loppuna	loppuina
translative		lopuksi	lopuiksi
abessive		loputta	lopuitta
instructive		—	lopuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of loppu (Kotus type 1*B/valo, pp-p gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative loppuni loppuni accusative nom. loppuni loppuni gen. loppuni genitive loppuni loppujeni partitive loppuani loppujani inessive lopussani lopuissani elative lopustani lopuistani illative loppuuni loppuihini adessive lopullani lopuillani ablative lopultani lopuiltani allative lopulleni lopuilleni essive loppunani loppuinani translative lopukseni lopuikseni abessive loputtani lopuittani instructive — — comitative — loppuineni second-person singular possessor singular plural nominative loppusi loppusi accusative nom. loppusi loppusi gen. loppusi genitive loppusi loppujesi partitive loppuasi loppujasi inessive lopussasi lopuissasi elative lopustasi lopuistasi illative loppuusi loppuihisi adessive lopullasi lopuillasi ablative lopultasi lopuiltasi allative lopullesi lopuillesi essive loppunasi loppuinasi translative lopuksesi lopuiksesi abessive loputtasi lopuittasi instructive — — comitative — loppuinesi first-person plural possessor singular plural nominative loppumme loppumme accusative nom. loppumme loppumme gen. loppumme genitive loppumme loppujemme partitive loppuamme loppujamme inessive lopussamme lopuissamme elative lopustamme lopuistamme illative loppuumme loppuihimme adessive lopullamme lopuillamme ablative lopultamme lopuiltamme allative lopullemme lopuillemme essive loppunamme loppuinamme translative lopuksemme lopuiksemme abessive loputtamme lopuittamme instructive — — comitative — loppuinemme second-person plural possessor singular plural nominative loppunne loppunne accusative nom. loppunne loppunne gen. loppunne genitive loppunne loppujenne partitive loppuanne loppujanne inessive lopussanne lopuissanne elative lopustanne lopuistanne illative loppuunne loppuihinne adessive lopullanne lopuillanne ablative lopultanne lopuiltanne allative lopullenne lopuillenne essive loppunanne loppuinanne translative lopuksenne lopuiksenne abessive loputtanne lopuittanne instructive — — comitative — loppuinenne third-person possessor singular plural nominative loppunsa loppunsa accusative nom. loppunsa loppunsa gen. loppunsa genitive loppunsa loppujensa partitive loppuaan loppuansa loppujaan loppujansa inessive lopussaan lopussansa lopuissaan lopuissansa elative lopustaan lopustansa lopuistaan lopuistansa illative loppuunsa loppuihinsa adessive lopullaan lopullansa lopuillaan lopuillansa ablative lopultaan lopultansa lopuiltaan lopuiltansa allative lopulleen lopullensa lopuilleen lopuillensa essive loppunaan loppunansa loppuinaan loppuinansa translative lopukseen lopuksensa lopuikseen lopuiksensa abessive loputtaan loputtansa lopuittaan lopuittansa instructive — — comitative — loppuineen loppuinensa

Adjective

loppu (not comparable)

1. (in the plural) the rest, the remaining

   Synonyms: jäljelle jäävä, jäljelle jäänyt, jäljellä oleva

   Saat syödä loput mansikat.

   You may eat the remaining strawberries.

Declension

Inflection of loppu (Kotus type 1*B/valo, pp-p gradation)
nominative		loppu	loput
genitive		lopun	loppujen
partitive		loppua	loppuja
illative		loppuun	loppuihin
		singular	plural
nominative		loppu	loput
accusative	nom.	loppu	loput
	gen.	lopun
genitive		lopun	loppujen
partitive		loppua	loppuja
inessive		lopussa	lopuissa
elative		lopusta	lopuista
illative		loppuun	loppuihin
adessive		lopulla	lopuilla
ablative		lopulta	lopuilta
allative		lopulle	lopuille
essive		loppuna	loppuina
translative		lopuksi	lopuiksi
abessive		loputta	lopuitta
instructive		—	lopuin
comitative		—	loppuine

Possessive forms of loppu (Kotus type 1*B/valo, pp-p gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative loppuni loppuni accusative nom. loppuni loppuni gen. loppuni genitive loppuni loppujeni partitive loppuani loppujani inessive lopussani lopuissani elative lopustani lopuistani illative loppuuni loppuihini adessive lopullani lopuillani ablative lopultani lopuiltani allative lopulleni lopuilleni essive loppunani loppuinani translative lopukseni lopuikseni abessive loputtani lopuittani instructive — — comitative — loppuineni second-person singular possessor singular plural nominative loppusi loppusi accusative nom. loppusi loppusi gen. loppusi genitive loppusi loppujesi partitive loppuasi loppujasi inessive lopussasi lopuissasi elative lopustasi lopuistasi illative loppuusi loppuihisi adessive lopullasi lopuillasi ablative lopultasi lopuiltasi allative lopullesi lopuillesi essive loppunasi loppuinasi translative lopuksesi lopuiksesi abessive loputtasi lopuittasi instructive — — comitative — loppuinesi first-person plural possessor singular plural nominative loppumme loppumme accusative nom. loppumme loppumme gen. loppumme genitive loppumme loppujemme partitive loppuamme loppujamme inessive lopussamme lopuissamme elative lopustamme lopuistamme illative loppuumme loppuihimme adessive lopullamme lopuillamme ablative lopultamme lopuiltamme allative lopullemme lopuillemme essive loppunamme loppuinamme translative lopuksemme lopuiksemme abessive loputtamme lopuittamme instructive — — comitative — loppuinemme second-person plural possessor singular plural nominative loppunne loppunne accusative nom. loppunne loppunne gen. loppunne genitive loppunne loppujenne partitive loppuanne loppujanne inessive lopussanne lopuissanne elative lopustanne lopuistanne illative loppuunne loppuihinne adessive lopullanne lopuillanne ablative lopultanne lopuiltanne allative lopullenne lopuillenne essive loppunanne loppuinanne translative lopuksenne lopuiksenne abessive loputtanne lopuittanne instructive — — comitative — loppuinenne third-person possessor singular plural nominative loppunsa loppunsa accusative nom. loppunsa loppunsa gen. loppunsa genitive loppunsa loppujensa partitive loppuaan loppuansa loppujaan loppujansa inessive lopussaan lopussansa lopuissaan lopuissansa elative lopustaan lopustansa lopuistaan lopuistansa illative loppuunsa loppuihinsa adessive lopullaan lopullansa lopuillaan lopuillansa ablative lopultaan lopultansa lopuiltaan lopuiltansa allative lopulleen lopullensa lopuilleen lopuillensa essive loppunaan loppunansa loppuinaan loppuinansa translative lopukseen lopuksensa lopuikseen lopuiksensa abessive loputtaan loputtansa lopuittaan lopuittansa instructive — — comitative — loppuineen loppuinensa

Adverb

loppu

1. out, out of, over (without, no longer in possession of)

   Synonym: lopussa

   Meiltä on leipä loppu.

   We are out of bread.

   Aika on loppu.

   Time's up.

Usage notes

• Used with olla (“to be”). Who is or are out of something is expressed in the ablative case (as in the usage example).
• Traditionally this use of loppu instead of lopussa was proscribed, as it was seen to derive from Swedish influence.

Interjection

loppu

1. the end
2. (radio) out (the station is finished with its transmission and does not expect a response)

Derived terms

adjectives

• lopullinen
• loputon

 

nouns

• loparit
• lopuke

 

suffixes

• -loppuinen

 

verbs

• loppua

 

compounds

• ikäloppu
• loppuaika
• loppuarviointi
• loppuasiakirja
• loppuelämä
• loppuerä
• loppuheitto
• loppuhenkonen
• loppuhetki
• loppuhuipennus
• loppuikä
• loppuilta
• loppuistunto
• loppujakso
• Loppukaarre
• loppukahdennus
• loppukaneetti
• loppukatselmus
• loppukausi
• loppukerto
• loppukesä
• loppukevennys
• loppukevät
• loppukierähdys
• loppukilpailu
• loppukiri
• loppukoe
• loppukohtaus
• loppukuu
• loppukuukausi
• loppukymmen
• loppukädessä
• loppukäyttäjä
• loppulause
• loppulausunto
• loppuliite
• loppuliturgia
• loppumatka
• loppumerkintä
• loppumerkki
• loppumetri
• loppuminuutti
• loppunousu
• loppunumero
• loppunäytös
• loppuosa
• loppuottelu
• loppupalkka
• loppupeli
• loppupiste
• loppuponsi
• loppupuoli
• loppupuolisko
• loppupäivä
• loppupää
• loppupäätelmä
• loppuraportti
• loppuraskaus
• loppuratkaisu
• loppurepeämä
• loppuriuhtaisu
• loppurutistus
• loppurynnistys
• loppurysäys
• loppusanat
• loppusarja
• loppuselvittely
• loppusijoittaa
• loppusijoitus
• loppusilaus
• loppusileä
• loppusivu
• loppusointu
• loppusoitto
• loppusota
• loppusumma
• loppusuora
• loppusyksy
• loppusysäys
• lopputaipale
• lopputaival
• lopputalvi
• lopputarkastus
• lopputarkoitus
• lopputavu
• lopputeksti
• lopputekstit
• lopputentti
• lopputiivistelmä
• lopputila
• lopputilanne
• lopputili
• lopputoimi
• lopputulema
• lopputulos
• lopputunnari
• lopputunnus
• lopputuote
• lopputurnaus
• loppututkinto
• lopputyö
• loppuunkäsitelty
• loppuunmyydä
• loppuunmyynti
• loppuunmyyty
• loppuunpalaminen
• loppuunsaattaminen
• loppuvaihe
• loppuvaikutelma
• loppuveto
• loppuvihellys
• loppuviikko
• loppuviimein
• loppuviitoitus
• loppuvuonna
• loppuvuosi
• loppuvuosikymmen
• loppuyö
• lopunteko
• maailmanloppu
• nimiloppu
• sananloppu
• tavunloppuinen
• viikonloppu
• äkkiloppu

 

Related terms

• lopetella
• lopettaa
• lopetus
• loppua

Further reading

• “loppu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• luppo

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *loppu. Cognates include Finnish loppu and Estonian lõpp.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlopːu/, [ˈɫo̞pːŭ̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlopːu/, [ˈɫo̞pːu]
• Rhymes: -opːu
• Hyphenation: lop‧pu

Noun

loppu

1. end
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9:

     Kerkiäks slogaks saotaa sloggaa, kumman lopus ono lyhyt vokala, tali kumpa ono laatihunt vaa lyhhyest vokalast.

     A light syllable is what a syllable is called, the end of which has a short vowel, or which is composed only of short vowels.

2. (grammar) ending
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[3], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 45:

     Möö oomma katsoneet painutossihhoin (padeƶoin) loput.

     We have seen the endings of the grammatical cases (casi).

Adjective

loppu (comparative lopump)

1. final

Declension

Declension of loppu (type 4/koivu, pp-p gradation)
	singular	plural
nominative	loppu	loput
genitive	lopun	loppuin, loppuloin
partitive	loppua	loppuja, loppuloja
illative	loppuu	loppui, loppuloihe
inessive	lopus	lopuis, loppulois
elative	lopust	lopuist, loppuloist
allative	lopulle	lopuille, loppuloille
adessive	lopul	lopuil, loppuloil
ablative	lopult	lopuilt, loppuloilt
translative	lopuks	lopuiks, loppuloiks
essive	loppunna, loppuun	loppuinna, loppuloinna, loppuin, loppuloin
exessive1)	loppunt	loppuint, loppuloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• loppua
• loppukesä
• lopputalvi

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 274

Karelian

Noun

loppu

1. end

Livvi

Noun

loppu

1. end