emänoora

Ingrian

Etymology

From emä (“mother”) +‎ noora (“string”). Akin to dialectal Finnish emänuora.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈemæˌnoːrɑ/, [ˈe̞mæˌnoːr]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈemæˌnoːrɑ/, [ˈe̞mæˌno̝ːrɑ]
• Rhymes: -oːr, -oːrɑ
• Hyphenation: e‧mä‧noo‧ra

Noun

emänoora

1. A rope used for lifting a net out of emäavanto.

Declension

Declension of emänoora (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	emänoora	emänoorat
genitive	emänooran	emänooriin
partitive	emänooraa	emänooria
illative	emänooraa	emänoorii
inessive	emänooraas	emänooriis
elative	emänoorast	emänoorist
allative	emänooralle	emänoorille
adessive	emänooraal	emänooriil
ablative	emänooralt	emänoorilt
translative	emänooraks	emänooriks
essive	emänooranna, emänooraan	emänoorinna, emänooriin
exessive1)	emänoorant	emänoorint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 33