härkin

See also: Härkin

Finnish

härkin, hierin, hierrin

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhærkin/, [ˈhærk̟in]
• Rhymes: -ærkin
• Syllabification^(key): här‧kin

Etymology 1

härk- +‎ -in, probably originally from a front-vowel variant of harkki.

Noun

härkin

1. A type of utensil used for stirring food consisting of a stick with several branches at one end.

   Synonyms: hierin, hierrin

Declension

Inflection of härkin (Kotus type 33*A/kytkin, kk-k gradation)
nominative		härkin	härkkimet
genitive		härkkimen	härkkimien härkinten
partitive		härkintä	härkkimiä
illative		härkkimeen	härkkimiin
		singular	plural
nominative		härkin	härkkimet
accusative	nom.	härkin	härkkimet
	gen.	härkkimen
genitive		härkkimen	härkkimien härkinten
partitive		härkintä	härkkimiä
inessive		härkkimessä	härkkimissä
elative		härkkimestä	härkkimistä
illative		härkkimeen	härkkimiin
adessive		härkkimellä	härkkimillä
ablative		härkkimeltä	härkkimiltä
allative		härkkimelle	härkkimille
essive		härkkimenä	härkkiminä
translative		härkkimeksi	härkkimiksi
abessive		härkkimettä	härkkimittä
instructive		—	härkkimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of härkin (Kotus type 33*A/kytkin, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative härkkimeni härkkimeni accusative nom. härkkimeni härkkimeni gen. härkkimeni genitive härkkimeni härkkimieni härkinteni partitive härkintäni härkkimiäni inessive härkkimessäni härkkimissäni elative härkkimestäni härkkimistäni illative härkkimeeni härkkimiini adessive härkkimelläni härkkimilläni ablative härkkimeltäni härkkimiltäni allative härkkimelleni härkkimilleni essive härkkimenäni härkkiminäni translative härkkimekseni härkkimikseni abessive härkkimettäni härkkimittäni instructive — — comitative — härkkimineni second-person singular possessor singular plural nominative härkkimesi härkkimesi accusative nom. härkkimesi härkkimesi gen. härkkimesi genitive härkkimesi härkkimiesi härkintesi partitive härkintäsi härkkimiäsi inessive härkkimessäsi härkkimissäsi elative härkkimestäsi härkkimistäsi illative härkkimeesi härkkimiisi adessive härkkimelläsi härkkimilläsi ablative härkkimeltäsi härkkimiltäsi allative härkkimellesi härkkimillesi essive härkkimenäsi härkkiminäsi translative härkkimeksesi härkkimiksesi abessive härkkimettäsi härkkimittäsi instructive — — comitative — härkkiminesi first-person plural possessor singular plural nominative härkkimemme härkkimemme accusative nom. härkkimemme härkkimemme gen. härkkimemme genitive härkkimemme härkkimiemme härkintemme partitive härkintämme härkkimiämme inessive härkkimessämme härkkimissämme elative härkkimestämme härkkimistämme illative härkkimeemme härkkimiimme adessive härkkimellämme härkkimillämme ablative härkkimeltämme härkkimiltämme allative härkkimellemme härkkimillemme essive härkkimenämme härkkiminämme translative härkkimeksemme härkkimiksemme abessive härkkimettämme härkkimittämme instructive — — comitative — härkkiminemme second-person plural possessor singular plural nominative härkkimenne härkkimenne accusative nom. härkkimenne härkkimenne gen. härkkimenne genitive härkkimenne härkkimienne härkintenne partitive härkintänne härkkimiänne inessive härkkimessänne härkkimissänne elative härkkimestänne härkkimistänne illative härkkimeenne härkkimiinne adessive härkkimellänne härkkimillänne ablative härkkimeltänne härkkimiltänne allative härkkimellenne härkkimillenne essive härkkimenänne härkkiminänne translative härkkimeksenne härkkimiksenne abessive härkkimettänne härkkimittänne instructive — — comitative — härkkiminenne third-person possessor singular plural nominative härkkimensä härkkimensä accusative nom. härkkimensä härkkimensä gen. härkkimensä genitive härkkimensä härkkimiensä härkintensä partitive härkintään härkintänsä härkkimiään härkkimiänsä inessive härkkimessään härkkimessänsä härkkimissään härkkimissänsä elative härkkimestään härkkimestänsä härkkimistään härkkimistänsä illative härkkimeensä härkkimiinsä adessive härkkimellään härkkimellänsä härkkimillään härkkimillänsä ablative härkkimeltään härkkimeltänsä härkkimiltään härkkimiltänsä allative härkkimelleen härkkimellensä härkkimilleen härkkimillensä essive härkkimenään härkkimenänsä härkkiminään härkkiminänsä translative härkkimekseen härkkimeksensä härkkimikseen härkkimiksensä abessive härkkimettään härkkimettänsä härkkimittään härkkimittänsä instructive — — comitative — härkkimineen härkkiminensä

Inflection of härkin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		härkin	härkimet
genitive		härkimen	härkimien härkinten
partitive		härkintä	härkimiä
illative		härkimeen	härkimiin
		singular	plural
nominative		härkin	härkimet
accusative	nom.	härkin	härkimet
	gen.	härkimen
genitive		härkimen	härkimien härkinten
partitive		härkintä	härkimiä
inessive		härkimessä	härkimissä
elative		härkimestä	härkimistä
illative		härkimeen	härkimiin
adessive		härkimellä	härkimillä
ablative		härkimeltä	härkimiltä
allative		härkimelle	härkimille
essive		härkimenä	härkiminä
translative		härkimeksi	härkimiksi
abessive		härkimettä	härkimittä
instructive		—	härkimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of härkin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative härkimeni härkimeni accusative nom. härkimeni härkimeni gen. härkimeni genitive härkimeni härkimieni härkinteni partitive härkintäni härkimiäni inessive härkimessäni härkimissäni elative härkimestäni härkimistäni illative härkimeeni härkimiini adessive härkimelläni härkimilläni ablative härkimeltäni härkimiltäni allative härkimelleni härkimilleni essive härkimenäni härkiminäni translative härkimekseni härkimikseni abessive härkimettäni härkimittäni instructive — — comitative — härkimineni second-person singular possessor singular plural nominative härkimesi härkimesi accusative nom. härkimesi härkimesi gen. härkimesi genitive härkimesi härkimiesi härkintesi partitive härkintäsi härkimiäsi inessive härkimessäsi härkimissäsi elative härkimestäsi härkimistäsi illative härkimeesi härkimiisi adessive härkimelläsi härkimilläsi ablative härkimeltäsi härkimiltäsi allative härkimellesi härkimillesi essive härkimenäsi härkiminäsi translative härkimeksesi härkimiksesi abessive härkimettäsi härkimittäsi instructive — — comitative — härkiminesi first-person plural possessor singular plural nominative härkimemme härkimemme accusative nom. härkimemme härkimemme gen. härkimemme genitive härkimemme härkimiemme härkintemme partitive härkintämme härkimiämme inessive härkimessämme härkimissämme elative härkimestämme härkimistämme illative härkimeemme härkimiimme adessive härkimellämme härkimillämme ablative härkimeltämme härkimiltämme allative härkimellemme härkimillemme essive härkimenämme härkiminämme translative härkimeksemme härkimiksemme abessive härkimettämme härkimittämme instructive — — comitative — härkiminemme second-person plural possessor singular plural nominative härkimenne härkimenne accusative nom. härkimenne härkimenne gen. härkimenne genitive härkimenne härkimienne härkintenne partitive härkintänne härkimiänne inessive härkimessänne härkimissänne elative härkimestänne härkimistänne illative härkimeenne härkimiinne adessive härkimellänne härkimillänne ablative härkimeltänne härkimiltänne allative härkimellenne härkimillenne essive härkimenänne härkiminänne translative härkimeksenne härkimiksenne abessive härkimettänne härkimittänne instructive — — comitative — härkiminenne third-person possessor singular plural nominative härkimensä härkimensä accusative nom. härkimensä härkimensä gen. härkimensä genitive härkimensä härkimiensä härkintensä partitive härkintään härkintänsä härkimiään härkimiänsä inessive härkimessään härkimessänsä härkimissään härkimissänsä elative härkimestään härkimestänsä härkimistään härkimistänsä illative härkimeensä härkimiinsä adessive härkimellään härkimellänsä härkimillään härkimillänsä ablative härkimeltään härkimeltänsä härkimiltään härkimiltänsä allative härkimelleen härkimellensä härkimilleen härkimillensä essive härkimenään härkimenänsä härkiminään härkiminänsä translative härkimekseen härkimeksensä härkimikseen härkimiksensä abessive härkimettään härkimettänsä härkimittään härkimittänsä instructive — — comitative — härkimineen härkiminensä

Further reading

• härkin on the Finnish Wikipedia.Wikipedia ^fi

Etymology 2

Noun

härkin

1. genitive singular of härkki

Anagrams

• kärhin

Ingrian

Härkin.

Etymology

Cognate with Finnish härkin.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhærkin/, [ˈhærkĭn]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhærkin/, [ˈhærɡ̊in]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈhærkin/, [ˈhærɡ̊in]
• Rhymes: -ærkin
• Hyphenation: här‧kin

Noun

härkin

1. A type of wooden whisk.

Declension

Declension of härkin (type 15/syän, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	härkin	härkkimet
genitive	härkkimen	härkkimiin
partitive	härkintä, härkint	härkkimiä
illative	härkimee	härkkimii
inessive	härkkimees	härkkimiis
elative	härkkimest	härkkimist
allative	härkkimelle	härkkimille
adessive	härkkimeel	härkkimiil
ablative	härkkimelt	härkkimilt
translative	härkkimeks	härkkimiks
essive	härkkimennä, härkimeen	härkkiminnä, härkkimiin
exessive1)	härkkiment	härkkimint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 81
• Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 41