hikoilla

Finnish

Etymology 1

From hiota +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhikoi̯lːɑˣ/, [ˈhiko̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ikoilːɑ
• Syllabification^(key): hi‧koil‧la

Verb

hikoilla

1. (intransitive) to sweat, perspire

Conjugation

Inflection of hikoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hikoilen	en hikoile	1st sing.	olen hikoillut	en ole hikoillut
2nd sing.		hikoilet	et hikoile	2nd sing.	olet hikoillut	et ole hikoillut
3rd sing.		hikoilee	ei hikoile	3rd sing.	on hikoillut	ei ole hikoillut
1st plur.		hikoilemme	emme hikoile	1st plur.	olemme hikoilleet	emme ole hikoilleet
2nd plur.		hikoilette	ette hikoile	2nd plur.	olette hikoilleet	ette ole hikoilleet
3rd plur.		hikoilevat	eivät hikoile	3rd plur.	ovat hikoilleet	eivät ole hikoilleet
passive		hikoillaan	ei hikoilla	passive	on hikoiltu	ei ole hikoiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hikoilin	en hikoillut	1st sing.	olin hikoillut	en ollut hikoillut
2nd sing.		hikoilit	et hikoillut	2nd sing.	olit hikoillut	et ollut hikoillut
3rd sing.		hikoili	ei hikoillut	3rd sing.	oli hikoillut	ei ollut hikoillut
1st plur.		hikoilimme	emme hikoilleet	1st plur.	olimme hikoilleet	emme olleet hikoilleet
2nd plur.		hikoilitte	ette hikoilleet	2nd plur.	olitte hikoilleet	ette olleet hikoilleet
3rd plur.		hikoilivat	eivät hikoilleet	3rd plur.	olivat hikoilleet	eivät olleet hikoilleet
passive		hikoiltiin	ei hikoiltu	passive	oli hikoiltu	ei ollut hikoiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hikoilisin	en hikoilisi	1st sing.	olisin hikoillut	en olisi hikoillut
2nd sing.		hikoilisit	et hikoilisi	2nd sing.	olisit hikoillut	et olisi hikoillut
3rd sing.		hikoilisi	ei hikoilisi	3rd sing.	olisi hikoillut	ei olisi hikoillut
1st plur.		hikoilisimme	emme hikoilisi	1st plur.	olisimme hikoilleet	emme olisi hikoilleet
2nd plur.		hikoilisitte	ette hikoilisi	2nd plur.	olisitte hikoilleet	ette olisi hikoilleet
3rd plur.		hikoilisivat	eivät hikoilisi	3rd plur.	olisivat hikoilleet	eivät olisi hikoilleet
passive		hikoiltaisiin	ei hikoiltaisi	passive	olisi hikoiltu	ei olisi hikoiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hikoile	älä hikoile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hikoilkoon	älköön hikoilko	3rd sing.	olkoon hikoillut	älköön olko hikoillut
1st plur.		hikoilkaamme	älkäämme hikoilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		hikoilkaa	älkää hikoilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hikoilkoot	älkööt hikoilko	3rd plur.	olkoot hikoilleet	älkööt olko hikoilleet
passive		hikoiltakoon	älköön hikoiltako	passive	olkoon hikoiltu	älköön olko hikoiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hikoillen	en hikoille	1st sing.	lienen hikoillut	en liene hikoillut
2nd sing.		hikoillet	et hikoille	2nd sing.	lienet hikoillut	et liene hikoillut
3rd sing.		hikoillee	ei hikoille	3rd sing.	lienee hikoillut	ei liene hikoillut
1st plur.		hikoillemme	emme hikoille	1st plur.	lienemme hikoilleet	emme liene hikoilleet
2nd plur.		hikoillette	ette hikoille	2nd plur.	lienette hikoilleet	ette liene hikoilleet
3rd plur.		hikoillevat	eivät hikoille	3rd plur.	lienevät hikoilleet	eivät liene hikoilleet
passive		hikoiltaneen	ei hikoiltane	passive	lienee hikoiltu	ei liene hikoiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hikoilla		present	hikoileva	hikoiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hikoillakseni hikoillaksemme 2nd hikoillaksesi hikoillaksenne 3rd hikoillakseen hikoillaksensa		past	hikoillut	hikoiltu
2nd	inessive2	hikoillessa	hikoiltaessa	agent3	hikoilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hikoillessani hikoillessamme 2nd hikoillessasi hikoillessanne 3rd hikoillessaan hikoillessansa		negative	hikoilematon
	instructive	hikoillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	hikoilemassa	—
	elative	hikoilemasta	—
	illative	hikoilemaan	—
	adessive	hikoilemalla	—
	abessive	hikoilematta	—
	instructive	hikoileman	hikoiltaman
4th4	verbal noun	hikoileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hikoilemaisillani hikoilemaisillamme 2nd hikoilemaisillasi hikoilemaisillanne 3rd hikoilemaisillaan hikoilemaisillansa

Derived terms

• hikoilu
• hikoiluttaa

 

Related terms

• hiki
• hiostaa

Further reading

• “hikoilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhikoi̯lːɑ/, [ˈhiko̞i̯lːɑ̝]
• Rhymes: -ikoilːɑ
• Syllabification^(key): hi‧koil‧la

Noun

hikoilla

1. adessive plural of hikka