hilata

Finnish

Etymology

Unknown. Perhaps related to Karelian hilata and Votic ilatõ.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhilɑtɑˣ/, [ˈhilɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ilɑtɑ
• Syllabification^(key): hi‧la‧ta

Verb

hilata

1. (transitive) to haul, drag
2. (obsolete) to play (like children)

Conjugation

Inflection of hilata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hilaan	en hilaa	1st sing.	olen hilannut	en ole hilannut
2nd sing.		hilaat	et hilaa	2nd sing.	olet hilannut	et ole hilannut
3rd sing.		hilaa	ei hilaa	3rd sing.	on hilannut	ei ole hilannut
1st plur.		hilaamme	emme hilaa	1st plur.	olemme hilanneet	emme ole hilanneet
2nd plur.		hilaatte	ette hilaa	2nd plur.	olette hilanneet	ette ole hilanneet
3rd plur.		hilaavat	eivät hilaa	3rd plur.	ovat hilanneet	eivät ole hilanneet
passive		hilataan	ei hilata	passive	on hilattu	ei ole hilattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hilasin	en hilannut	1st sing.	olin hilannut	en ollut hilannut
2nd sing.		hilasit	et hilannut	2nd sing.	olit hilannut	et ollut hilannut
3rd sing.		hilasi	ei hilannut	3rd sing.	oli hilannut	ei ollut hilannut
1st plur.		hilasimme	emme hilanneet	1st plur.	olimme hilanneet	emme olleet hilanneet
2nd plur.		hilasitte	ette hilanneet	2nd plur.	olitte hilanneet	ette olleet hilanneet
3rd plur.		hilasivat	eivät hilanneet	3rd plur.	olivat hilanneet	eivät olleet hilanneet
passive		hilattiin	ei hilattu	passive	oli hilattu	ei ollut hilattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hilaisin	en hilaisi	1st sing.	olisin hilannut	en olisi hilannut
2nd sing.		hilaisit	et hilaisi	2nd sing.	olisit hilannut	et olisi hilannut
3rd sing.		hilaisi	ei hilaisi	3rd sing.	olisi hilannut	ei olisi hilannut
1st plur.		hilaisimme	emme hilaisi	1st plur.	olisimme hilanneet	emme olisi hilanneet
2nd plur.		hilaisitte	ette hilaisi	2nd plur.	olisitte hilanneet	ette olisi hilanneet
3rd plur.		hilaisivat	eivät hilaisi	3rd plur.	olisivat hilanneet	eivät olisi hilanneet
passive		hilattaisiin	ei hilattaisi	passive	olisi hilattu	ei olisi hilattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hilaa	älä hilaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hilatkoon	älköön hilatko	3rd sing.	olkoon hilannut	älköön olko hilannut
1st plur.		hilatkaamme	älkäämme hilatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		hilatkaa	älkää hilatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hilatkoot	älkööt hilatko	3rd plur.	olkoot hilanneet	älkööt olko hilanneet
passive		hilattakoon	älköön hilattako	passive	olkoon hilattu	älköön olko hilattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hilannen	en hilanne	1st sing.	lienen hilannut	en liene hilannut
2nd sing.		hilannet	et hilanne	2nd sing.	lienet hilannut	et liene hilannut
3rd sing.		hilannee	ei hilanne	3rd sing.	lienee hilannut	ei liene hilannut
1st plur.		hilannemme	emme hilanne	1st plur.	lienemme hilanneet	emme liene hilanneet
2nd plur.		hilannette	ette hilanne	2nd plur.	lienette hilanneet	ette liene hilanneet
3rd plur.		hilannevat	eivät hilanne	3rd plur.	lienevät hilanneet	eivät liene hilanneet
passive		hilattaneen	ei hilattane	passive	lienee hilattu	ei liene hilattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hilata		present	hilaava	hilattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hilatakseni hilataksemme 2nd hilataksesi hilataksenne 3rd hilatakseen hilataksensa		past	hilannut	hilattu
2nd	inessive2	hilatessa	hilattaessa	agent3	hilaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hilatessani hilatessamme 2nd hilatessasi hilatessanne 3rd hilatessaan hilatessansa		negative	hilaamaton
	instructive	hilaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	hilaamassa	—
	elative	hilaamasta	—
	illative	hilaamaan	—
	adessive	hilaamalla	—
	abessive	hilaamatta	—
	instructive	hilaaman	hilattaman
4th4	verbal noun	hilaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hilaamaisillani hilaamaisillamme 2nd hilaamaisillasi hilaamaisillanne 3rd hilaamaisillaan hilaamaisillansa

Derived terms

• hilaus
• hilautua

 

compounds

• hilavitkutin

 

Further reading

• “hilata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02
• “hilata”, in Vanhan kirjasuomen sanakirja [Dictionary of Old Literary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, incomplete, continuously updated), Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Institute for the Languages of Finland), 2021, →ISSN, retrieved 2024-03-15.

Anagrams

• haalit, haltia, hilaat, lahtia, laihat

Tagalog

Pronunciation 1

• IPA^(key): /hiˈlataʔ/, [hɪˈla.tɐʔ]
• Hyphenation: hi‧la‧ta

Noun

hilatà (Baybayin spelling ᜑᜒᜎᜆ)

1. lying down on one's back (lazily or in abandon)

   Synonym: paghilata

Derived terms

• humila-hilata
• humilata
• magpahila-hilata
• mapahilata
• paghilata
• pagkakahilata
• pahila-hilata

 

See also

• bulagta
• tihaya

Pronunciation 2

• IPA^(key): /hilaˈtaʔ/, [hɪ.lɐˈtaʔ]
• Hyphenation: hi‧la‧ta

Adjective

hilatâ (Baybayin spelling ᜑᜒᜎᜆ)

1. lying down on one's back (lazily or in abandon)

   Synonym: nakahilata