juljeta

Finnish

Alternative forms

• juleta

Etymology

julkea (“impudent, blatant, arrogant”) +‎ -ta and julkea +‎ -eta (with two parallel inflection classes)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjuljetɑˣ/, [ˈjulje̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uljetɑ
• Syllabification^(key): jul‧je‧ta

Verb

juljeta

1. (auxiliary + first infinitive) to have the impudence/nerve to, dare to, can

   Miten hän julkeaa arvostella meitä?

   How dare s/he criticize us?

Usage notes

• juljeta is very often used when the action is, to an extent, thought to be a transgression against conventionalities or common decency.

Conjugation

Inflection of juljeta (Kotus type 74*L/katketa, k-j gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		julkean	en julkea	1st sing.	olen juljennut	en ole juljennut
2nd sing.		julkeat	et julkea	2nd sing.	olet juljennut	et ole juljennut
3rd sing.		julkeaa	ei julkea	3rd sing.	on juljennut	ei ole juljennut
1st plur.		julkeamme	emme julkea	1st plur.	olemme juljenneet	emme ole juljenneet
2nd plur.		julkeatte	ette julkea	2nd plur.	olette juljenneet	ette ole juljenneet
3rd plur.		julkeavat	eivät julkea	3rd plur.	ovat juljenneet	eivät ole juljenneet
passive		juljetaan	ei juljeta	passive	on juljettu	ei ole juljettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		julkesin	en juljennut	1st sing.	olin juljennut	en ollut juljennut
2nd sing.		julkesit	et juljennut	2nd sing.	olit juljennut	et ollut juljennut
3rd sing.		julkesi	ei juljennut	3rd sing.	oli juljennut	ei ollut juljennut
1st plur.		julkesimme	emme juljenneet	1st plur.	olimme juljenneet	emme olleet juljenneet
2nd plur.		julkesitte	ette juljenneet	2nd plur.	olitte juljenneet	ette olleet juljenneet
3rd plur.		julkesivat	eivät juljenneet	3rd plur.	olivat juljenneet	eivät olleet juljenneet
passive		juljettiin	ei juljettu	passive	oli juljettu	ei ollut juljettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		julkeaisin julkeisin	en julkeaisi en julkeisi	1st sing.	olisin juljennut	en olisi juljennut
2nd sing.		julkeaisit julkeisit	et julkeaisi et julkeisi	2nd sing.	olisit juljennut	et olisi juljennut
3rd sing.		julkeaisi julkeisi	ei julkeaisi ei julkeisi	3rd sing.	olisi juljennut	ei olisi juljennut
1st plur.		julkeaisimme julkeisimme	emme julkeaisi emme julkeisi	1st plur.	olisimme juljenneet	emme olisi juljenneet
2nd plur.		julkeaisitte julkeisitte	ette julkeaisi ette julkeisi	2nd plur.	olisitte juljenneet	ette olisi juljenneet
3rd plur.		julkeaisivat julkeisivat	eivät julkeaisi eivät julkeisi	3rd plur.	olisivat juljenneet	eivät olisi juljenneet
passive		juljettaisiin	ei juljettaisi	passive	olisi juljettu	ei olisi juljettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		julkea	älä julkea	2nd sing.	—	—
3rd sing.		juljetkoon	älköön juljetko	3rd sing.	olkoon juljennut	älköön olko juljennut
1st plur.		juljetkaamme	älkäämme juljetko	1st plur.	—	—
2nd plur.		juljetkaa	älkää juljetko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		juljetkoot	älkööt juljetko	3rd plur.	olkoot juljenneet	älkööt olko juljenneet
passive		juljettakoon	älköön juljettako	passive	olkoon juljettu	älköön olko juljettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		juljennen	en juljenne	1st sing.	lienen juljennut	en liene juljennut
2nd sing.		juljennet	et juljenne	2nd sing.	lienet juljennut	et liene juljennut
3rd sing.		juljennee	ei juljenne	3rd sing.	lienee juljennut	ei liene juljennut
1st plur.		juljennemme	emme juljenne	1st plur.	lienemme juljenneet	emme liene juljenneet
2nd plur.		juljennette	ette juljenne	2nd plur.	lienette juljenneet	ette liene juljenneet
3rd plur.		juljennevat	eivät juljenne	3rd plur.	lienevät juljenneet	eivät liene juljenneet
passive		juljettaneen	ei juljettane	passive	lienee juljettu	ei liene juljettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		juljeta		present	julkeava	juljettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st juljetakseni juljetaksemme 2nd juljetaksesi juljetaksenne 3rd juljetakseen juljetaksensa		past	juljennut	juljettu
2nd	inessive2	juljetessa	juljettaessa	agent3	julkeama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st juljetessani juljetessamme 2nd juljetessasi juljetessanne 3rd juljetessaan juljetessansa		negative	julkeamaton
	instructive	juljeten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	julkeamassa	—
	elative	julkeamasta	—
	illative	julkeamaan	—
	adessive	julkeamalla	—
	abessive	julkeamatta	—
	instructive	julkeaman	juljettaman
4th4	verbal noun	julkeaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st julkeamaisillani julkeamaisillamme 2nd julkeamaisillasi julkeamaisillanne 3rd julkeamaisillaan julkeamaisillansa

Inflection of juljeta (Kotus type 72*L/vanheta, k-j gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		julkenen	en julkene	1st sing.	olen juljennut	en ole juljennut
2nd sing.		julkenet	et julkene	2nd sing.	olet juljennut	et ole juljennut
3rd sing.		julkenee	ei julkene	3rd sing.	on juljennut	ei ole juljennut
1st plur.		julkenemme	emme julkene	1st plur.	olemme juljenneet	emme ole juljenneet
2nd plur.		julkenette	ette julkene	2nd plur.	olette juljenneet	ette ole juljenneet
3rd plur.		julkenevat	eivät julkene	3rd plur.	ovat juljenneet	eivät ole juljenneet
passive		juljetaan	ei juljeta	passive	on juljettu	ei ole juljettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		julkenin	en juljennut	1st sing.	olin juljennut	en ollut juljennut
2nd sing.		julkenit	et juljennut	2nd sing.	olit juljennut	et ollut juljennut
3rd sing.		julkeni	ei juljennut	3rd sing.	oli juljennut	ei ollut juljennut
1st plur.		julkenimme	emme juljenneet	1st plur.	olimme juljenneet	emme olleet juljenneet
2nd plur.		julkenitte	ette juljenneet	2nd plur.	olitte juljenneet	ette olleet juljenneet
3rd plur.		julkenivat	eivät juljenneet	3rd plur.	olivat juljenneet	eivät olleet juljenneet
passive		juljettiin	ei juljettu	passive	oli juljettu	ei ollut juljettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		julkenisin	en julkenisi	1st sing.	olisin juljennut	en olisi juljennut
2nd sing.		julkenisit	et julkenisi	2nd sing.	olisit juljennut	et olisi juljennut
3rd sing.		julkenisi	ei julkenisi	3rd sing.	olisi juljennut	ei olisi juljennut
1st plur.		julkenisimme	emme julkenisi	1st plur.	olisimme juljenneet	emme olisi juljenneet
2nd plur.		julkenisitte	ette julkenisi	2nd plur.	olisitte juljenneet	ette olisi juljenneet
3rd plur.		julkenisivat	eivät julkenisi	3rd plur.	olisivat juljenneet	eivät olisi juljenneet
passive		juljettaisiin	ei juljettaisi	passive	olisi juljettu	ei olisi juljettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		julkene	älä julkene	2nd sing.	—	—
3rd sing.		juljetkoon	älköön juljetko	3rd sing.	olkoon juljennut	älköön olko juljennut
1st plur.		juljetkaamme	älkäämme juljetko	1st plur.	—	—
2nd plur.		juljetkaa	älkää juljetko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		juljetkoot	älkööt juljetko	3rd plur.	olkoot juljenneet	älkööt olko juljenneet
passive		juljettakoon	älköön juljettako	passive	olkoon juljettu	älköön olko juljettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		juljennen	en juljenne	1st sing.	lienen juljennut	en liene juljennut
2nd sing.		juljennet	et juljenne	2nd sing.	lienet juljennut	et liene juljennut
3rd sing.		juljennee	ei juljenne	3rd sing.	lienee juljennut	ei liene juljennut
1st plur.		juljennemme	emme juljenne	1st plur.	lienemme juljenneet	emme liene juljenneet
2nd plur.		juljennette	ette juljenne	2nd plur.	lienette juljenneet	ette liene juljenneet
3rd plur.		juljennevat	eivät juljenne	3rd plur.	lienevät juljenneet	eivät liene juljenneet
passive		juljettaneen	ei juljettane	passive	lienee juljettu	ei liene juljettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		juljeta		present	julkeneva	juljettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st juljetakseni juljetaksemme 2nd juljetaksesi juljetaksenne 3rd juljetakseen juljetaksensa		past	juljennut	juljettu
2nd	inessive2	juljetessa	juljettaessa	agent3	julkenema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st juljetessani juljetessamme 2nd juljetessasi juljetessanne 3rd juljetessaan juljetessansa		negative	julkenematon
	instructive	juljeten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	julkenemassa	—
	elative	julkenemasta	—
	illative	julkenemaan	—
	adessive	julkenemalla	—
	abessive	julkenematta	—
	instructive	julkeneman	juljettaman
4th4	verbal noun	julkeneminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st julkenemaisillani julkenemaisillamme 2nd julkenemaisillasi julkenemaisillanne 3rd julkenemaisillaan julkenemaisillansa

Synonyms

• (to have the impudence/nerve, dare): kehdata, iljetä, (in simple past tense) saattaa

Related terms

• julkea

See also

• tohtia
• uskaltaa

Further reading

• “juljeta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02