Ingrian

edit

Etymology

edit

From kirjuttaa (to write) +‎ -ja. Akin to Finnish kirjoittaja.

Pronunciation

edit

Noun

edit

kirjuttaja

  1. writer
    • 1934, V. I. Junus, Lukukirja inkeroisia oppikoteja vart (neljäs klassa), Leningrad: Riikin Izdatelstvo Kirja, page 22:
      Mil sanoil kirjuttaja läkäjää talven tulost?
      With which words does the writer speak of the winter's arrival?

Declension

edit
Declension of kirjuttaja (type 3/koira, no gradation, gemination)
singular plural
nominative kirjuttaja kirjuttajat
genitive kirjuttajan kirjuttaijiin
partitive kirjuttaijaa kirjuttaijia
illative kirjuttaijaa kirjuttaijii
inessive kirjuttajas kirjuttajis
elative kirjuttajast kirjuttajist
allative kirjuttajalle kirjuttajille
adessive kirjuttajal kirjuttajil
ablative kirjuttajalt kirjuttajilt
translative kirjuttajaks kirjuttajiks
essive kirjuttajanna, kirjuttaijaan kirjuttajinna, kirjuttaijiin
exessive1) kirjuttajant kirjuttajint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

edit