See also: Koitus

Czech

edit

Pronunciation

edit
  • IPA(key): [ˈkoɪtus]
  • Hyphenation: koi‧tus

Noun

edit

koitus m inan

  1. coitus
    Synonym: soulož

Declension

edit

Further reading

edit
  • koitus”, in Příruční slovník jazyka českého (in Czech), 1935–1957
  • koitus”, in Slovník spisovného jazyka českého (in Czech), 1960–1971, 1989

Finnish

edit

Etymology

edit

From Latin coitus.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈkoi̯tus/, [ˈko̞i̯t̪us̠]
  • Rhymes: -oitus
  • Syllabification(key): koi‧tus

Noun

edit

koitus

  1. coitus

Declension

edit
Inflection of koitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative koitus koitukset
genitive koituksen koitusten
koituksien
partitive koitusta koituksia
illative koitukseen koituksiin
singular plural
nominative koitus koitukset
accusative nom. koitus koitukset
gen. koituksen
genitive koituksen koitusten
koituksien
partitive koitusta koituksia
inessive koituksessa koituksissa
elative koituksesta koituksista
illative koitukseen koituksiin
adessive koituksella koituksilla
ablative koitukselta koituksilta
allative koitukselle koituksille
essive koituksena koituksina
translative koitukseksi koituksiksi
abessive koituksetta koituksitta
instructive koituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative koitukseni koitukseni
accusative nom. koitukseni koitukseni
gen. koitukseni
genitive koitukseni koitusteni
koituksieni
partitive koitustani koituksiani
inessive koituksessani koituksissani
elative koituksestani koituksistani
illative koitukseeni koituksiini
adessive koituksellani koituksillani
ablative koitukseltani koituksiltani
allative koitukselleni koituksilleni
essive koituksenani koituksinani
translative koituksekseni koituksikseni
abessive koituksettani koituksittani
instructive
comitative koituksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative koituksesi koituksesi
accusative nom. koituksesi koituksesi
gen. koituksesi
genitive koituksesi koitustesi
koituksiesi
partitive koitustasi koituksiasi
inessive koituksessasi koituksissasi
elative koituksestasi koituksistasi
illative koitukseesi koituksiisi
adessive koituksellasi koituksillasi
ablative koitukseltasi koituksiltasi
allative koituksellesi koituksillesi
essive koituksenasi koituksinasi
translative koitukseksesi koituksiksesi
abessive koituksettasi koituksittasi
instructive
comitative koituksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative koituksemme koituksemme
accusative nom. koituksemme koituksemme
gen. koituksemme
genitive koituksemme koitustemme
koituksiemme
partitive koitustamme koituksiamme
inessive koituksessamme koituksissamme
elative koituksestamme koituksistamme
illative koitukseemme koituksiimme
adessive koituksellamme koituksillamme
ablative koitukseltamme koituksiltamme
allative koituksellemme koituksillemme
essive koituksenamme koituksinamme
translative koitukseksemme koituksiksemme
abessive koituksettamme koituksittamme
instructive
comitative koituksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative koituksenne koituksenne
accusative nom. koituksenne koituksenne
gen. koituksenne
genitive koituksenne koitustenne
koituksienne
partitive koitustanne koituksianne
inessive koituksessanne koituksissanne
elative koituksestanne koituksistanne
illative koitukseenne koituksiinne
adessive koituksellanne koituksillanne
ablative koitukseltanne koituksiltanne
allative koituksellenne koituksillenne
essive koituksenanne koituksinanne
translative koitukseksenne koituksiksenne
abessive koituksettanne koituksittanne
instructive
comitative koituksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative koituksensa koituksensa
accusative nom. koituksensa koituksensa
gen. koituksensa
genitive koituksensa koitustensa
koituksiensa
partitive koitustaan
koitustansa
koituksiaan
koituksiansa
inessive koituksessaan
koituksessansa
koituksissaan
koituksissansa
elative koituksestaan
koituksestansa
koituksistaan
koituksistansa
illative koitukseensa koituksiinsa
adessive koituksellaan
koituksellansa
koituksillaan
koituksillansa
ablative koitukseltaan
koitukseltansa
koituksiltaan
koituksiltansa
allative koitukselleen
koituksellensa
koituksilleen
koituksillensa
essive koituksenaan
koituksenansa
koituksinaan
koituksinansa
translative koituksekseen
koitukseksensa
koituksikseen
koituksiksensa
abessive koituksettaan
koituksettansa
koituksittaan
koituksittansa
instructive
comitative koituksineen
koituksinensa

Further reading

edit

Anagrams

edit

Indonesian

edit

Etymology

edit

From Dutch coïtus, from Latin coitus.

Pronunciation

edit

Noun

edit

koitus (first-person possessive koitusku, second-person possessive koitusmu, third-person possessive koitusnya)

  1. (medicine) coitus
    Synonyms: hubungan seksual, persetubuhan, sanggama

Derived terms

edit

Further reading

edit

Slovak

edit

Pronunciation

edit

Noun

edit

koitus m inan (genitive singular koitu, nominative plural koity, genitive plural koitov, declension pattern of dub)

  1. coitus
    Synonym: súlož

Declension

edit

References

edit