See also: Koitus

CzechEdit

PronunciationEdit

  • IPA(key): [ˈkoɪtus]
  • Hyphenation: koi‧tus

NounEdit

koitus m inan

  1. coitus

DeclensionEdit

SynonymsEdit

Further readingEdit

  • koitus in Příruční slovník jazyka českého, 1935–1957
  • koitus in Slovník spisovného jazyka českého, 1960–1971, 1989

FinnishEdit

EtymologyEdit

From Latin coitus.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈkoi̯tus/, [ˈko̞i̯t̪us̠]
  • Rhymes: -oitus
  • Syllabification: koi‧tus

NounEdit

koitus

  1. coitus

DeclensionEdit

Inflection of koitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative koitus koitukset
genitive koituksen koitusten
koituksien
partitive koitusta koituksia
illative koitukseen koituksiin
singular plural
nominative koitus koitukset
accusative nom. koitus koitukset
gen. koituksen
genitive koituksen koitusten
koituksien
partitive koitusta koituksia
inessive koituksessa koituksissa
elative koituksesta koituksista
illative koitukseen koituksiin
adessive koituksella koituksilla
ablative koitukselta koituksilta
allative koitukselle koituksille
essive koituksena koituksina
translative koitukseksi koituksiksi
instructive koituksin
abessive koituksetta koituksitta
comitative koituksineen
Possessive forms of koitus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person koitukseni koituksemme
2nd person koituksesi koituksenne
3rd person koituksensa

AnagramsEdit


SlovakEdit

PronunciationEdit

NounEdit

koitus m (genitive singular koitu, nominative plural koity, genitive plural koitov, declension pattern of dub)

  1. coitus

DeclensionEdit

SynonymsEdit

ReferencesEdit

  • koitus in Slovak dictionaries at slovnik.juls.savba.sk