leinata

Ingrian edit

Alternative forms edit

leinätä

Etymology edit

Cognate with dialectal Finnish leinata (“to shade”) and Estonian leinata (“to mourn”)

Pronunciation edit

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlei̯nɑtɑ/, [ˈlʲe̞i̯nət]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈlʲei̯nɑtɑ/, [ˈlʲe̞i̯nɑd̥ɑ]
Rhymes: -ei̯nɑt, -ei̯nɑtɑ
Hyphenation: lei‧na‧ta

Verb edit

leinata

(transitive) to mourn

Conjugation edit

Conjugation of leinata (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	leinaan	en leinaa	1st singular	oon leinant, oon leinannut	en oo leinant, en oo leinannut
2nd singular	leinaat	et leinaa	2nd singular	oot leinant, oot leinannut	et oo leinant, et oo leinannut
3rd singular	leinajaa	ei leinaa	3rd singular	ono leinant, ono leinannut	ei oo leinant, ei oo leinannut
1st plural	leinaamma	emmä leinaa	1st plural	oomma leinanneet	emmä oo leinanneet
2nd plural	leinaatta	että leinaa	2nd plural	ootta leinanneet	että oo leinanneet
3rd plural	leinajaat¹⁾, leinaavat²⁾, leinataa	evät leinaa, ei leinata	3rd plural	ovat leinanneet	evät oo leinanneet, ei oo leinattu
impersonal	leinataa	ei leinata	impersonal	ono leinattu	ei oo leinattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	leinaisin	en leinant, en leinannut	1st singular	olin leinant, olin leinannut	en olt leinant, en olt leinannut
2nd singular	leinaisit, leinaist¹⁾	et leinant, et leinannut	2nd singular	olit leinant, olit leinannut	et olt leinant, et olt leinannut
3rd singular	leinais	ei leinant, ei leinannut	3rd singular	oli leinant, oli leinannut	ei olt leinant, ei olt leinannut
1st plural	leinaisimma	emmä leinanneet	1st plural	olimma leinanneet	emmä olleet leinanneet
2nd plural	leinaisitta	että leinanneet	2nd plural	olitta leinanneet	että olleet leinanneet
3rd plural	leinaisiit¹⁾, leinaisivat²⁾, leinattii	evät leinanneet, ei leinattu	3rd plural	olivat leinanneet	evät olleet leinanneet, ei olt leinattu
impersonal	leinattii	ei leinattu	impersonal	oli leinattu	ei olt leinattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	leinajaisin	en leinajais	1st singular	olisin leinant, olisin leinannut	en olis leinant, en olis leinannut
2nd singular	leinajaisit, leinajaist¹⁾	et leinajais	2nd singular	olisit leinant, olisit leinannut	et olis leinant, et olis leinannut
3rd singular	leinajais	ei leinajais	3rd singular	olis leinant, olis leinannut	ei olis leinant, ei olis leinannut
1st plural	leinajaisimma	emmä leinajais	1st plural	olisimma leinanneet	emmä olis leinanneet
2nd plural	leinajaisitta	että leinajais	2nd plural	olisitta leinanneet	että olis leinanneet
3rd plural	leinajaisiit¹⁾, leinajaisivat²⁾, leinattais	evät leinajais, ei leinattais	3rd plural	olisivat leinanneet	evät olis leinanneet, ei olis leinattu
impersonal	leinattais	ei leinattais	impersonal	olis leinattu	ei olis leinattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	leinaa	elä leinaa	2nd singular	oo leinant, oo leinannut	elä oo leinant, elä oo leinannut
3rd singular	leinatkoo	elköö leinatko	3rd singular	olkoo leinant, olkoo leinannut	elköö olko leinant, elköö olko leinannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	leinatkaa	elkää leinatko	2nd plural	olkaa leinanneet	elkää olko leinanneet
3rd plural	leinatkoot	elkööt leinatko, elköö leinattako	3rd plural	olkoot leinanneet	elkööt olko leinanneet, elköö olko leinattu
impersonal	leinattakkoo	elköö leinattako	impersonal	olkoo leinattu	elköö olko leinattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	leinannen	en leinanne
2nd singular	leinannet	et leinanne
3rd singular	leinannoo	ei leinanne
1st plural	leinannemma	emmä leinanne
2nd plural	leinannetta	että leinanne
3rd plural	leinannoot	evät leinanne, ei leinattane
impersonal	leinattannoo	ei leinattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		leinata	present	leinaava	leinattava
2nd	inessive	leinatees	past	leinant, leinannut	leinattu
2nd	instructive	leinaten	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (leinatkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	leinaamaa
	inessive	leinaamaas
	elative	leinaamast
	abessive	leinaamata
4th	nominative	leinaamiin
	partitive	leinaamista, leinaamist

References edit

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 260