leipäliha

Ingrian

FWOTD – 11 September 2024

Etymology

From leipä (“bread”) +‎ liha (“meat”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlei̯pæˌlihɑ/, [ˈlʲe̞i̯pəˌlʲihɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlei̯pæˌlihɑ/, [ˈle̞i̯b̥æˌlʲihɑ]
• Rhymes: -ihɑ
• Hyphenation: lei‧pä‧li‧ha

Noun

leipäliha

1. liver
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 83:

     Siihe sammaa hoikan soolen ossaa tulloo i sappia, kumpa tekahuu leipälihas.

     Into that same part of the small intestine goes the bile that is produced in the liver.

Declension

Declension of leipäliha (type 3/kana, no gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	leipäliha	leipälihat
genitive	leipälihan	leipälihhoin
partitive	leipälihhaa	leipälihoja
illative	leipälihhaa	leipälihhoi
inessive	leipälihas	leipälihois
elative	leipälihast	leipälihoist
allative	leipälihalle	leipälihoille
adessive	leipälihal	leipälihoil
ablative	leipälihalt	leipälihoilt
translative	leipälihaks	leipälihoiks
essive	leipälihanna, leipälihhaan	leipälihoinna, leipälihhoin
exessive1)	leipälihant	leipälihoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

See also

• maksa (“fish liver”)

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 358