maamunakookka

Ingrian

Etymology

From maamuna (“potato”) +‎ kookka (“hook”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmɑːˌmunɑˌkoːkːɑ/, [ˈmɑːˌmunɑˌkoːkː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmɑːˌmunɑˌkoːkːɑ/, [ˈmɑːˌmunɑˌko̝ːkːɑ]
• Rhymes: -oːkː, -oːkːɑ
• Hyphenation: maa‧mu‧na‧kook‧ka

Noun

maamunakookka

1. weeder used to dig up potatoes

Declension

Declension of maamunakookka (type 3/koira, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	maamunakookka	maamunakookat
genitive	maamunakookan	maamunakookkiin
partitive	maamunakookkaa	maamunakookkia
illative	maamunakookkaa	maamunakookkii
inessive	maamunakookaas	maamunakookiis
elative	maamunakookast	maamunakookist
allative	maamunakookalle	maamunakookille
adessive	maamunakookaal	maamunakookiil
ablative	maamunakookalt	maamunakookilt
translative	maamunakookaks	maamunakookiks
essive	maamunakookkanna, maamunakookkaan	maamunakookkinna, maamunakookkiin
exessive1)	maamunakookkant	maamunakookkint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 302