metsäherra

Ingrian

Etymology

From metsä (“forest”) +‎ herra (“lord”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmet͡sæˌherːɑ/, [ˈme̞t͡s̠əˌhe̞rː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmet͡sæˌherːɑ/, [ˈme̞t͡sæˌhe̞rːɑ]
• Rhymes: -erː, -erːɑ
• Hyphenation: met‧sä‧her‧ra

Noun

metsäherra

1. forester (person who practices forestry)

Declension

Declension of metsäherra (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	metsäherra	metsäherrat
genitive	metsäherran	metsäherroin
partitive	metsäherraa	metsäherroja
illative	metsäherraa	metsäherroi
inessive	metsäherraas	metsäherrois
elative	metsäherrast	metsäherroist
allative	metsäherralle	metsäherroille
adessive	metsäherraal	metsäherroil
ablative	metsäherralt	metsäherroilt
translative	metsäherraks	metsäherroiks
essive	metsäherranna, metsäherraan	metsäherroinna, metsäherroin
exessive1)	metsäherrant	metsäherroint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 307