orjamarja

Ingrian

Orjamarjat.

Alternative forms

• orimarja, orjumarja

Etymology

From orja (“servant”) +‎ marja (“berry”). Akin to Votic orjõmarjõ.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈorjɑˌmɑrjɑ/, [ˈo̞rjəˌmɑri]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈorjɑˌmɑrjɑ/, [ˈo̞rjɑˌmɑrjɑ]
• Rhymes: -ɑrj, -ɑrjɑ
• Hyphenation: or‧ja‧mar‧ja

Noun

orjamarja

1. rosehip

Declension

Declension of orjamarja (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	orjamarja	orjamarjat
genitive	orjamarjan	orjamarjoin
partitive	orjamarjaa	orjamarjoja
illative	orjamarjaa	orjamarjoi
inessive	orjamarjaas	orjamarjois
elative	orjamarjast	orjamarjoist
allative	orjamarjalle	orjamarjoille
adessive	orjamarjaal	orjamarjoil
ablative	orjamarjalt	orjamarjoilt
translative	orjamarjaks	orjamarjoiks
essive	orjamarjanna, orjamarjaan	orjamarjoinna, orjamarjoin
exessive1)	orjamarjant	orjamarjoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• orjamarjapehko
• orjamarjapuu

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 366