pääkoira

Ingrian

Etymology

From pää (“main”) +‎ koira (“dog”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpæːˌkoi̯rɑ/, [ˈpæːˌko̞i̯r]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpæːˌkoi̯rɑ/, [ˈpæːˌko̞i̯rɑ]
• Rhymes: -oi̯r, -oi̯rɑ
• Hyphenation: pää‧koi‧ra

Noun

pääkoira

1. (derogatory) bastard

Declension

Declension of pääkoira (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	pääkoira	pääkoirat
genitive	pääkoiran	pääkoiriin
partitive	pääkoiraa	pääkoiria
illative	pääkoiraa	pääkoirii
inessive	pääkoiraas	pääkoiriis
elative	pääkoirast	pääkoirist
allative	pääkoiralle	pääkoirille
adessive	pääkoiraal	pääkoiriil
ablative	pääkoiralt	pääkoirilt
translative	pääkoiraks	pääkoiriks
essive	pääkoiranna, pääkoiraan	pääkoirinna, pääkoiriin
exessive1)	pääkoirant	pääkoirint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 453