polopoika

Ingrian

Etymology

From polo (“poor”) +‎ poika (“boy”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpoloˌpoi̯kɑ/, [ˈpo̞ɫo̞ˌpo̞i̯k]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpoloˌpoi̯kɑ/, [ˈpo̞ɫo̞ˌpo̞i̯ɡ̊ɑ]
• Rhymes: -oi̯k, -oi̯kɑ
• Hyphenation: po‧lo‧poi‧ka

Noun

polopoika

1. poor boy

Declension

Declension of polopoika (type 3/koira, ik-j gradation)
	singular	plural
nominative	polopoika	polopojat
genitive	polopojan	polopoikiin
partitive	polopoikaa	polopoikia
illative	polopoikaa	polopoikii
inessive	polopojas	polopojis
elative	polopojast	polopojist
allative	polopojalle	polopojille
adessive	polopojal	polopojil
ablative	polopojalt	polopojilt
translative	polopojaks	polopojiks
essive	polopoikanna, polopoikaan	polopoikinna, polopoikiin
exessive1)	polopoikant	polopoikint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• poikarukka

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 422