Ingrian edit

Etymology edit

Equivalent to sanni- (fern) +‎ -kko.

Pronunciation edit

Noun edit

sannikko

  1. group of ferns

Declension edit

Declension of sannikko (type 4/koivu, kk-k gradation)
singular plural
nominative sannikko sannikot
genitive sannikon sannikkoin, sannikkoloin
partitive sannikkoa sannikkoja, sannikkoloja
illative sannikkoo sannikkoihe, sannikkoloihe
inessive sannikoos sannikois, sannikkolois
elative sannikost sannikoist, sannikkoloist
allative sannikolle sannikoille, sannikkoloille
adessive sannikool sannikoil, sannikkoloil
ablative sannikolt sannikoilt, sannikkoloilt
translative sannikoks sannikoiks, sannikkoloiks
essive sannikkonna, sannikkoon sannikkoinna, sannikkoloinna, sannikkoin, sannikkoloin
exessive1) sannikkont sannikkoint, sannikkoloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References edit

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 504