siansorkkaaita

Ingrian

Etymology

From siansorkka (“clove hitch”) +‎ aita (“fence”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsiɑnˌsorkːɑˌɑi̯tɑ/, [ˈs̠iɑnˌs̠o̞rkːɑˌɑi̯t]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsiɑnˌsorkːɑˌɑi̯tɑ/, [ˈʃiɑnˌʒ̥o̞rkːɑˌɑi̯d̥ɑ]
• Rhymes: -ɑi̯t, -ɑi̯tɑ
• Hyphenation: si‧an‧sork‧ka‧ai‧ta

Noun

siansorkkaaita

1. fence whose poles are bound with a clove hitch

Declension

Declension of siansorkkaaita (type 3/kana, it-ij gradation)
	singular	plural
nominative	siansorkkaaita	siansorkkaaijat
genitive	siansorkkaaijan	siansorkkaaitoin
partitive	siansorkkaaitaa	siansorkkaaitoja
illative	siansorkkaaitaa	siansorkkaaitoi
inessive	siansorkkaaijaas	siansorkkaaijois
elative	siansorkkaaijast	siansorkkaaijoist
allative	siansorkkaaijalle	siansorkkaaijoille
adessive	siansorkkaaijaal	siansorkkaaijoil
ablative	siansorkkaaijalt	siansorkkaaijoilt
translative	siansorkkaaijaks	siansorkkaaijoiks
essive	siansorkkaaitanna, siansorkkaaitaan	siansorkkaaitoinna, siansorkkaaitoin
exessive1)	siansorkkaaitant	siansorkkaaitoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 522