siivo

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *ciivo, possibly a back-formation from siivota.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsiːʋo/, [ˈs̠iːʋo̞]
• Rhymes: -iːʋo
• Syllabification^(key): sii‧vo

Adjective

siivo (comparative siivompi, superlative siivoin)

1. well-mannered, decent, proper

Declension

Inflection of siivo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		siivo	siivot
genitive		siivon	siivojen
partitive		siivoa	siivoja
illative		siivoon	siivoihin
		singular	plural
nominative		siivo	siivot
accusative	nom.	siivo	siivot
	gen.	siivon
genitive		siivon	siivojen
partitive		siivoa	siivoja
inessive		siivossa	siivoissa
elative		siivosta	siivoista
illative		siivoon	siivoihin
adessive		siivolla	siivoilla
ablative		siivolta	siivoilta
allative		siivolle	siivoille
essive		siivona	siivoina
translative		siivoksi	siivoiksi
abessive		siivotta	siivoitta
instructive		—	siivoin
comitative		—	siivoine

Possessive forms of siivo (Kotus type 1/valo, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative siivoni siivoni accusative nom. siivoni siivoni gen. siivoni genitive siivoni siivojeni partitive siivoani siivojani inessive siivossani siivoissani elative siivostani siivoistani illative siivooni siivoihini adessive siivollani siivoillani ablative siivoltani siivoiltani allative siivolleni siivoilleni essive siivonani siivoinani translative siivokseni siivoikseni abessive siivottani siivoittani instructive — — comitative — siivoineni second-person singular possessor singular plural nominative siivosi siivosi accusative nom. siivosi siivosi gen. siivosi genitive siivosi siivojesi partitive siivoasi siivojasi inessive siivossasi siivoissasi elative siivostasi siivoistasi illative siivoosi siivoihisi adessive siivollasi siivoillasi ablative siivoltasi siivoiltasi allative siivollesi siivoillesi essive siivonasi siivoinasi translative siivoksesi siivoiksesi abessive siivottasi siivoittasi instructive — — comitative — siivoinesi first-person plural possessor singular plural nominative siivomme siivomme accusative nom. siivomme siivomme gen. siivomme genitive siivomme siivojemme partitive siivoamme siivojamme inessive siivossamme siivoissamme elative siivostamme siivoistamme illative siivoomme siivoihimme adessive siivollamme siivoillamme ablative siivoltamme siivoiltamme allative siivollemme siivoillemme essive siivonamme siivoinamme translative siivoksemme siivoiksemme abessive siivottamme siivoittamme instructive — — comitative — siivoinemme second-person plural possessor singular plural nominative siivonne siivonne accusative nom. siivonne siivonne gen. siivonne genitive siivonne siivojenne partitive siivoanne siivojanne inessive siivossanne siivoissanne elative siivostanne siivoistanne illative siivoonne siivoihinne adessive siivollanne siivoillanne ablative siivoltanne siivoiltanne allative siivollenne siivoillenne essive siivonanne siivoinanne translative siivoksenne siivoiksenne abessive siivottanne siivoittanne instructive — — comitative — siivoinenne third-person possessor singular plural nominative siivonsa siivonsa accusative nom. siivonsa siivonsa gen. siivonsa genitive siivonsa siivojensa partitive siivoaan siivoansa siivojaan siivojansa inessive siivossaan siivossansa siivoissaan siivoissansa elative siivostaan siivostansa siivoistaan siivoistansa illative siivoonsa siivoihinsa adessive siivollaan siivollansa siivoillaan siivoillansa ablative siivoltaan siivoltansa siivoiltaan siivoiltansa allative siivolleen siivollensa siivoilleen siivoillensa essive siivonaan siivonansa siivoinaan siivoinansa translative siivokseen siivoksensa siivoikseen siivoiksensa abessive siivottaan siivottansa siivoittaan siivoittansa instructive — — comitative — siivoineen siivoinensa

Derived terms

• siivoluonteinen
• siivoluontoinen
• siivosti
• siivoton
• siivous

 

Noun

siivo

1. cleanliness, tidiness, order

Declension

Inflection of siivo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		siivo	siivot
genitive		siivon	siivojen
partitive		siivoa	siivoja
illative		siivoon	siivoihin
		singular	plural
nominative		siivo	siivot
accusative	nom.	siivo	siivot
	gen.	siivon
genitive		siivon	siivojen
partitive		siivoa	siivoja
inessive		siivossa	siivoissa
elative		siivosta	siivoista
illative		siivoon	siivoihin
adessive		siivolla	siivoilla
ablative		siivolta	siivoilta
allative		siivolle	siivoille
essive		siivona	siivoina
translative		siivoksi	siivoiksi
abessive		siivotta	siivoitta
instructive		—	siivoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of siivo (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative siivoni siivoni accusative nom. siivoni siivoni gen. siivoni genitive siivoni siivojeni partitive siivoani siivojani inessive siivossani siivoissani elative siivostani siivoistani illative siivooni siivoihini adessive siivollani siivoillani ablative siivoltani siivoiltani allative siivolleni siivoilleni essive siivonani siivoinani translative siivokseni siivoikseni abessive siivottani siivoittani instructive — — comitative — siivoineni second-person singular possessor singular plural nominative siivosi siivosi accusative nom. siivosi siivosi gen. siivosi genitive siivosi siivojesi partitive siivoasi siivojasi inessive siivossasi siivoissasi elative siivostasi siivoistasi illative siivoosi siivoihisi adessive siivollasi siivoillasi ablative siivoltasi siivoiltasi allative siivollesi siivoillesi essive siivonasi siivoinasi translative siivoksesi siivoiksesi abessive siivottasi siivoittasi instructive — — comitative — siivoinesi first-person plural possessor singular plural nominative siivomme siivomme accusative nom. siivomme siivomme gen. siivomme genitive siivomme siivojemme partitive siivoamme siivojamme inessive siivossamme siivoissamme elative siivostamme siivoistamme illative siivoomme siivoihimme adessive siivollamme siivoillamme ablative siivoltamme siivoiltamme allative siivollemme siivoillemme essive siivonamme siivoinamme translative siivoksemme siivoiksemme abessive siivottamme siivoittamme instructive — — comitative — siivoinemme second-person plural possessor singular plural nominative siivonne siivonne accusative nom. siivonne siivonne gen. siivonne genitive siivonne siivojenne partitive siivoanne siivojanne inessive siivossanne siivoissanne elative siivostanne siivoistanne illative siivoonne siivoihinne adessive siivollanne siivoillanne ablative siivoltanne siivoiltanne allative siivollenne siivoillenne essive siivonanne siivoinanne translative siivoksenne siivoiksenne abessive siivottanne siivoittanne instructive — — comitative — siivoinenne third-person possessor singular plural nominative siivonsa siivonsa accusative nom. siivonsa siivonsa gen. siivonsa genitive siivonsa siivojensa partitive siivoaan siivoansa siivojaan siivojansa inessive siivossaan siivossansa siivoissaan siivoissansa elative siivostaan siivostansa siivoistaan siivoistansa illative siivoonsa siivoihinsa adessive siivollaan siivollansa siivoillaan siivoillansa ablative siivoltaan siivoltansa siivoiltaan siivoiltansa allative siivolleen siivollensa siivoilleen siivoillensa essive siivonaan siivonansa siivoinaan siivoinansa translative siivokseen siivoksensa siivoikseen siivoiksensa abessive siivottaan siivottansa siivoittaan siivoittansa instructive — — comitative — siivoineen siivoinensa

Further reading

• “siivo”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• visio, voisi

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *ciivo. Cognates include Finnish siivo and Estonian siivas.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsiːʋo/, [ˈs̠iːʋŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsiːʋo/, [ˈʃiːʋo̞]
• Rhymes: -iːʋo
• Hyphenation: sii‧vo

Noun

siivo

1. tidiness, order

Declension

Declension of siivo (type 4/koivu, no gradation)
	singular	plural
nominative	siivo	siivot
genitive	siivon	siivoin, siivoloin
partitive	siivoa	siivoja, siivoloja
illative	siivoo	siivoi, siivoloihe
inessive	siivoos	siivois, siivolois
elative	siivost	siivoist, siivoloist
allative	siivolle	siivoille, siivoloille
adessive	siivool	siivoil, siivoloil
ablative	siivolt	siivoilt, siivoloilt
translative	siivoks	siivoiks, siivoloiks
essive	siivonna, siivoon	siivoinna, siivoloinna, siivoin, siivoloin
exessive1)	siivont	siivoint, siivoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• siivota

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 533

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *ciivo.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈsiːvo/, [ˈsʲiːvo]
• Rhymes: -iːvo
• Hyphenation: sii‧vo

Adjective

siivo

1. clean, tidy

Inflection

Declension of siivo (type II/võrkko, no gradation)
	singular	plural
nominative	siivo	siivod
genitive	siivo	siivojõ, siivoi
partitive	siivoa	siivoitõ, siivoi
illative	siivosõ, siivo	siivoisõ
inessive	siivoz	siivoiz
elative	siivossõ	siivoissõ
allative	siivolõ	siivoilõ
adessive	siivollõ	siivoillõ
ablative	siivoltõ	siivoiltõ
translative	siivossi	siivoissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “siivo”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn