Finnish

edit

Etymology

edit

From Swedish simpel, from Middle Low German, from Latin simplex.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈsimpːeli/, [ˈs̠impːe̞li]
  • Rhymes: -impːeli
  • Syllabification(key): simp‧pe‧li

Adjective

edit

simppeli (comparative simppelimpi, superlative simppelein) (colloquial)

  1. simple

Declension

edit
Inflection of simppeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative simppeli simppelit
genitive simppelin simppelien
simppeleiden
simppeleitten
partitive simppeliä simppeleitä
simppelejä
illative simppeliin simppeleihin
singular plural
nominative simppeli simppelit
accusative nom. simppeli simppelit
gen. simppelin
genitive simppelin simppelien
simppeleiden
simppeleitten
partitive simppeliä simppeleitä
simppelejä
inessive simppelissä simppeleissä
elative simppelistä simppeleistä
illative simppeliin simppeleihin
adessive simppelillä simppeleillä
ablative simppeliltä simppeleiltä
allative simppelille simppeleille
essive simppelinä simppeleinä
translative simppeliksi simppeleiksi
abessive simppelittä simppeleittä
instructive simppelein
comitative simppeleine
Possessive forms of simppeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Synonyms

edit

Derived terms

edit

References

edit

Further reading

edit