soitteleminen

Finnish

Etymology

soitella +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsoi̯tːeleminen/, [ˈs̠o̞i̯t̪ːe̞ˌle̞mine̞n]
• Rhymes: -eminen
• Syllabification^(key): soit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

soitteleminen

1. verbal noun of soitella
   1. playing music leisurely or lightheartedly
   2. repeatedly making phone calls

Declension

Inflection of soitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		soitteleminen	soittelemiset
genitive		soittelemisen	soittelemisten soittelemisien
partitive		soittelemista	soittelemisia
illative		soittelemiseen	soittelemisiin
		singular	plural
nominative		soitteleminen	soittelemiset
accusative	nom.	soitteleminen	soittelemiset
	gen.	soittelemisen
genitive		soittelemisen	soittelemisten soittelemisien
partitive		soittelemista	soittelemisia
inessive		soittelemisessa	soittelemisissa
elative		soittelemisesta	soittelemisista
illative		soittelemiseen	soittelemisiin
adessive		soittelemisella	soittelemisilla
ablative		soittelemiselta	soittelemisilta
allative		soittelemiselle	soittelemisille
essive		soittelemisena	soittelemisina
translative		soittelemiseksi	soittelemisiksi
abessive		soittelemisetta	soittelemisitta
instructive		—	soittelemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of soitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative soittelemiseni soittelemiseni accusative nom. soittelemiseni soittelemiseni gen. soittelemiseni genitive soittelemiseni soittelemisteni soittelemisieni partitive soittelemistani soittelemisiani inessive soittelemisessani soittelemisissani elative soittelemisestani soittelemisistani illative soittelemiseeni soittelemisiini adessive soittelemisellani soittelemisillani ablative soittelemiseltani soittelemisiltani allative soittelemiselleni soittelemisilleni essive soittelemisenani soittelemisinani translative soittelemisekseni soittelemisikseni abessive soittelemisettani soittelemisittani instructive — — comitative — soittelemisineni second-person singular possessor singular plural nominative soittelemisesi soittelemisesi accusative nom. soittelemisesi soittelemisesi gen. soittelemisesi genitive soittelemisesi soittelemistesi soittelemisiesi partitive soittelemistasi soittelemisiasi inessive soittelemisessasi soittelemisissasi elative soittelemisestasi soittelemisistasi illative soittelemiseesi soittelemisiisi adessive soittelemisellasi soittelemisillasi ablative soittelemiseltasi soittelemisiltasi allative soittelemisellesi soittelemisillesi essive soittelemisenasi soittelemisinasi translative soittelemiseksesi soittelemisiksesi abessive soittelemisettasi soittelemisittasi instructive — — comitative — soittelemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative soittelemisemme soittelemisemme accusative nom. soittelemisemme soittelemisemme gen. soittelemisemme genitive soittelemisemme soittelemistemme soittelemisiemme partitive soittelemistamme soittelemisiamme inessive soittelemisessamme soittelemisissamme elative soittelemisestamme soittelemisistamme illative soittelemiseemme soittelemisiimme adessive soittelemisellamme soittelemisillamme ablative soittelemiseltamme soittelemisiltamme allative soittelemisellemme soittelemisillemme essive soittelemisenamme soittelemisinamme translative soittelemiseksemme soittelemisiksemme abessive soittelemisettamme soittelemisittamme instructive — — comitative — soittelemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative soittelemisenne soittelemisenne accusative nom. soittelemisenne soittelemisenne gen. soittelemisenne genitive soittelemisenne soittelemistenne soittelemisienne partitive soittelemistanne soittelemisianne inessive soittelemisessanne soittelemisissanne elative soittelemisestanne soittelemisistanne illative soittelemiseenne soittelemisiinne adessive soittelemisellanne soittelemisillanne ablative soittelemiseltanne soittelemisiltanne allative soittelemisellenne soittelemisillenne essive soittelemisenanne soittelemisinanne translative soittelemiseksenne soittelemisiksenne abessive soittelemisettanne soittelemisittanne instructive — — comitative — soittelemisinenne third-person possessor singular plural nominative soittelemisensa soittelemisensa accusative nom. soittelemisensa soittelemisensa gen. soittelemisensa genitive soittelemisensa soittelemistensa soittelemisiensa partitive soittelemistaan soittelemistansa soittelemisiaan soittelemisiansa inessive soittelemisessaan soittelemisessansa soittelemisissaan soittelemisissansa elative soittelemisestaan soittelemisestansa soittelemisistaan soittelemisistansa illative soittelemiseensa soittelemisiinsa adessive soittelemisellaan soittelemisellansa soittelemisillaan soittelemisillansa ablative soittelemiseltaan soittelemiseltansa soittelemisiltaan soittelemisiltansa allative soittelemiselleen soittelemisellensa soittelemisilleen soittelemisillensa essive soittelemisenaan soittelemisenansa soittelemisinaan soittelemisinansa translative soittelemisekseen soittelemiseksensa soittelemisikseen soittelemisiksensa abessive soittelemisettaan soittelemisettansa soittelemisittaan soittelemisittansa instructive — — comitative — soittelemisineen soittelemisinensa