Wiktionary

soitella

Finnish edit

Etymology edit

From soittaa +‎ -ella.

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈsoi̯telːɑˣ/, [ˈs̠o̞i̯t̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -oitelːɑ
  • Syllabification(key): soi‧tel‧la

Verb edit

soitella

  1. frequentative of soittaa (“to play”); to play for fun, in a light-hearted way, without paying too much attention to playing exactly right.
  2. To give a number of phone calls, either many to one person, or one to each of many people.
    Olen soitellut ihmisille koko viikonlopun, mutta kukaan ei halua lahjoittaa koululle rahaa.
    I've been calling up people for the whole weekend, but no one wants to donate money to the school.
    Kun olin rakastunut, soittelin tyttöystävälleni yhtä mittaa.
    When I was in love, I kept calling to my girlfriend all the time.

Conjugation edit

Inflection of soitella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soittelen en soittele 1st sing. olen soitellut en ole soitellut
2nd sing. soittelet et soittele 2nd sing. olet soitellut et ole soitellut
3rd sing. soittelee ei soittele 3rd sing. on soitellut ei ole soitellut
1st plur. soittelemme emme soittele 1st plur. olemme soitelleet emme ole soitelleet
2nd plur. soittelette ette soittele 2nd plur. olette soitelleet ette ole soitelleet
3rd plur. soittelevat eivät soittele 3rd plur. ovat soitelleet eivät ole soitelleet
passive soitellaan ei soitella passive on soiteltu ei ole soiteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soittelin en soitellut 1st sing. olin soitellut en ollut soitellut
2nd sing. soittelit et soitellut 2nd sing. olit soitellut et ollut soitellut
3rd sing. soitteli ei soitellut 3rd sing. oli soitellut ei ollut soitellut
1st plur. soittelimme emme soitelleet 1st plur. olimme soitelleet emme olleet soitelleet
2nd plur. soittelitte ette soitelleet 2nd plur. olitte soitelleet ette olleet soitelleet
3rd plur. soittelivat eivät soitelleet 3rd plur. olivat soitelleet eivät olleet soitelleet
passive soiteltiin ei soiteltu passive oli soiteltu ei ollut soiteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soittelisin en soittelisi 1st sing. olisin soitellut en olisi soitellut
2nd sing. soittelisit et soittelisi 2nd sing. olisit soitellut et olisi soitellut
3rd sing. soittelisi ei soittelisi 3rd sing. olisi soitellut ei olisi soitellut
1st plur. soittelisimme emme soittelisi 1st plur. olisimme soitelleet emme olisi soitelleet
2nd plur. soittelisitte ette soittelisi 2nd plur. olisitte soitelleet ette olisi soitelleet
3rd plur. soittelisivat eivät soittelisi 3rd plur. olisivat soitelleet eivät olisi soitelleet
passive soiteltaisiin ei soiteltaisi passive olisi soiteltu ei olisi soiteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. soittele älä soittele 2nd sing. — —
3rd sing. soitelkoon älköön soitelko 3rd sing. olkoon soitellut älköön olko soitellut
1st plur. soitelkaamme älkäämme soitelko 1st plur. — —
2nd plur. soitelkaa älkää soitelko 2nd plur. — —
3rd plur. soitelkoot älkööt soitelko 3rd plur. olkoot soitelleet älkööt olko soitelleet
passive soiteltakoon älköön soiteltako passive olkoon soiteltu älköön olko soiteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soitellen en soitelle 1st sing. lienen soitellut en liene soitellut
2nd sing. soitellet et soitelle 2nd sing. lienet soitellut et liene soitellut
3rd sing. soitellee ei soitelle 3rd sing. lienee soitellut ei liene soitellut
1st plur. soitellemme emme soitelle 1st plur. lienemme soitelleet emme liene soitelleet
2nd plur. soitellette ette soitelle 2nd plur. lienette soitelleet ette liene soitelleet
3rd plur. soitellevat eivät soitelle 3rd plur. lienevät soitelleet eivät liene soitelleet
passive soiteltaneen ei soiteltane passive lienee soiteltu ei liene soiteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st soitella present soitteleva soiteltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st soitellakseni soitellaksemme
2nd soitellaksesi soitellaksenne
3rd soitellakseen
soitellaksensa
past soitellut soiteltu
2nd inessive2 soitellessa soiteltaessa agent3 soittelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st soitellessani soitellessamme
2nd soitellessasi soitellessanne
3rd soitellessaan
soitellessansa
negative soittelematon
instructive soitellen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive soittelemassa —
elative soittelemasta —
illative soittelemaan —
adessive soittelemalla —
abessive soittelematta —
instructive soitteleman soiteltaman
4th4 verbal noun soitteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st soittelemaisillani soittelemaisillamme
2nd soittelemaisillasi soittelemaisillanne
3rd soittelemaisillaan
soittelemaisillansa

Derived terms edit

Further reading edit

Anagrams edit

Ingrian edit

Etymology edit

From soittaa (“to play”) +‎ -ella. Akin to Finnish soitella.

Pronunciation edit

Verb edit

soitella

  1. (intransitive) to play (an instrument) for fun

Conjugation edit

Conjugation of soitella (type 12/kuulla, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular soittelen en soittele 1st singular oon soitelt, oon soitellut en oo soitelt, en oo soitellut
2nd singular soittelet et soittele 2nd singular oot soitelt, oot soitellut et oo soitelt, et oo soitellut
3rd singular soitteloo ei soittele 3rd singular ono soitelt, ono soitellut ei oo soitelt, ei oo soitellut
1st plural soittelemma emmä soittele 1st plural oomma soitelleet emmä oo soitelleet
2nd plural soitteletta että soittele 2nd plural ootta soitelleet että oo soitelleet
3rd plural soitteloot1), soittelevat2), soitellaa evät soittele, ei soitella 3rd plural ovat soitelleet evät oo soitelleet, ei oo soiteltu
impersonal soitellaa ei soitella impersonal ono soiteltu ei oo soiteltu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular soittelin en soitelt, en soitellut 1st singular olin soitelt, olin soitellut en olt soitelt, en olt soitellut
2nd singular soittelit et soitelt, et soitellut 2nd singular olit soitelt, olit soitellut et olt soitelt, et olt soitellut
3rd singular soitteli ei soitelt, ei soitellut 3rd singular oli soitelt, oli soitellut ei olt soitelt, ei olt soitellut
1st plural soittelimma emmä soitelleet 1st plural olimma soitelleet emmä olleet soitelleet
2nd plural soittelitta että soitelleet 2nd plural olitta soitelleet että olleet soitelleet
3rd plural soitteliit1), soittelivat2), soiteltii evät soitelleet, ei soiteltu 3rd plural olivat soitelleet evät olleet soitelleet, ei olt soiteltu
impersonal soiteltii ei soiteltu impersonal oli soiteltu ei olt soiteltu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular soittelisin en soittelis 1st singular olisin soitelt, olisin soitellut en olis soitelt, en olis soitellut
2nd singular soittelisit, soitteliist1) et soittelis 2nd singular olisit soitelt, olisit soitellut et olis soitelt, et olis soitellut
3rd singular soittelis ei soittelis 3rd singular olis soitelt, olis soitellut ei olis soitelt, ei olis soitellut
1st plural soittelisimma emmä soittelis 1st plural olisimma soitelleet emmä olis soitelleet
2nd plural soittelisitta että soittelis 2nd plural olisitta soitelleet että olis soitelleet
3rd plural soittelisiit1), soittelisivat2), soiteltais evät soittelis, ei soiteltais 3rd plural olisivat soitelleet evät olis soitelleet, ei olis soiteltu
impersonal soiteltais ei soiteltais impersonal olis soiteltu ei olis soiteltu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular soittele elä soittele 2nd singular oo soitelt, oo soitellut elä oo soitelt, elä oo soitellut
3rd singular soitelkoo elköö soitelko 3rd singular olkoo soitelt, olkoo soitellut elköö olko soitelt, elköö olko soitellut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural soitelkaa elkää soitelko 2nd plural olkaa soitelleet elkää olko soitelleet
3rd plural soitelkoot elkööt soitelko, elköö soiteltako 3rd plural olkoot soitelleet elkööt olko soitelleet, elköö olko soiteltu
impersonal soiteltakkoo elköö soiteltako impersonal olkoo soiteltu elköö olko soiteltu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular soitellen en soitelle
2nd singular soitellet et soitelle
3rd singular soitelloo ei soitelle
1st plural soitellemma emmä soitelle
2nd plural soitelletta että soitelle
3rd plural soitelloot evät soitelle, ei soiteltane
impersonal soiteltannoo ei soiteltane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st soitella present soitteleva soiteltava
2nd inessive soitellees past soitelt, soitellut soiteltu
instructive soitellen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (soitelkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative soittelommaa
inessive soittelomas
elative soittelomast
abessive soittelomata
4th nominative soittelomiin
partitive soittelomista, soittelomist

References edit

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 536
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=soitella&oldid=79038460"