starikka

Ingrian

Etymology

Borrowed from Russian старик (starik).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈstɑrikːɑ/, [ˈs̠tɑrikː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈstɑrikːɑ/, [ˈʃtɑrikːɑ]
• Rhymes: -ɑrikː, -ɑrikːɑ
• Hyphenation: sta‧rik‧ka

Noun

starikka

1. old man

Declension

Declension of starikka (type 3/kana, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	starikka	starikat
genitive	starikan	starikkoin
partitive	starikkaa	starikkoja
illative	starikkaa	starikkoihe
inessive	starikaas	starikois
elative	starikast	starikoist
allative	starikalle	starikoille
adessive	starikaal	starikoil
ablative	starikalt	starikoilt
translative	starikaks	starikoiks
essive	starikkanna, starikkaan	starikkoinna, starikkoin
exessive1)	starikkant	starikkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• ukko, äijä

Coordinate terms

• akka, ämmä, ämmö, staruhha (“old woman”)

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 544