Ingrian

edit

Etymology

edit

From tiito (knowledge) +‎ -in. Akin to Finnish tietoinen.

Pronunciation

edit

Adjective

edit

tiitoin (comparative tiitoisemp)

  1. conscious

Declension

edit
Declension of tiitoin (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative tiitoin tiitoiset
genitive tiitoisen tiitoisiin
partitive tiitoista, tiitoist tiitoisia
illative tiitoisee tiitoisii
inessive tiitoisees tiitoisiis
elative tiitoisest tiitoisist
allative tiitoiselle tiitoisille
adessive tiitoiseel tiitoisiil
ablative tiitoiselt tiitoisilt
translative tiitoiseks tiitoisiks
essive tiitoisenna, tiitoiseen tiitoisinna, tiitoisiin
exessive1) tiitoisent tiitoisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

edit