Open main menu

FinnishEdit

EtymologyEdit

toimen (of an action or deed) +‎ pitää (to hold, keep) +‎ -e, coined by Reinhold von Becker in the newspaper Turun Wiikko-Sanomat in 1820. [1]

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈtoi̯menˌpideˣ/, [ˈt̪o̞i̯me̞mˌpide̞(ʔ)]
  • Hyphenation: toi‧men‧pi‧de

NounEdit

toimenpide

  1. operation
  2. action
  3. measure
  4. procedure
  5. intervention

DeclensionEdit

Inflection of toimenpide (Kotus type 48/hame, t-d gradation)
nominative toimenpide toimenpiteet
genitive toimenpiteen toimenpiteiden
toimenpiteitten
partitive toimenpidettä toimenpiteitä
illative toimenpiteeseen toimenpiteisiin
toimenpiteihin
singular plural
nominative toimenpide toimenpiteet
accusative nom. toimenpide toimenpiteet
gen. toimenpiteen
genitive toimenpiteen toimenpiteiden
toimenpiteitten
partitive toimenpidettä toimenpiteitä
inessive toimenpiteessä toimenpiteissä
elative toimenpiteestä toimenpiteistä
illative toimenpiteeseen toimenpiteisiin
toimenpiteihin
adessive toimenpiteellä toimenpiteillä
ablative toimenpiteeltä toimenpiteiltä
allative toimenpiteelle toimenpiteille
essive toimenpiteenä toimenpiteinä
translative toimenpiteeksi toimenpiteiksi
instructive toimenpitein
abessive toimenpiteettä toimenpiteittä
comitative toimenpiteineen

SynonymsEdit

ReferencesEdit

  1. ^ Kaisa Häkkinen, Tiede magazine 9/2016 p. 59