väite

Finnish

Etymology

väittää (“to claim, argue, contend”) +‎ -e. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1835.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæi̯teˣ/, [ˈʋæi̯t̪e̞(ʔ)]
• Rhymes: -æite
• Syllabification^(key): väi‧te

Noun

väite

1. claim, argument
2. (mathematics) proposition, conjecture (assertion which can be considered true or false)

Declension

Inflection of väite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative		väite	väitteet
genitive		väitteen	väitteiden väitteitten
partitive		väitettä	väitteitä
illative		väitteeseen	väitteisiin väitteihin
		singular	plural
nominative		väite	väitteet
accusative	nom.	väite	väitteet
	gen.	väitteen
genitive		väitteen	väitteiden väitteitten
partitive		väitettä	väitteitä
inessive		väitteessä	väitteissä
elative		väitteestä	väitteistä
illative		väitteeseen	väitteisiin väitteihin
adessive		väitteellä	väitteillä
ablative		väitteeltä	väitteiltä
allative		väitteelle	väitteille
essive		väitteenä	väitteinä
translative		väitteeksi	väitteiksi
abessive		väitteettä	väitteittä
instructive		—	väittein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of väite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative väitteeni väitteeni accusative nom. väitteeni väitteeni gen. väitteeni genitive väitteeni väitteideni väitteitteni partitive väitettäni väitteitäni inessive väitteessäni väitteissäni elative väitteestäni väitteistäni illative väitteeseeni väitteisiini väitteihini adessive väitteelläni väitteilläni ablative väitteeltäni väitteiltäni allative väitteelleni väitteilleni essive väitteenäni väitteinäni translative väitteekseni väitteikseni abessive väitteettäni väitteittäni instructive — — comitative — väitteineni second-person singular possessor singular plural nominative väitteesi väitteesi accusative nom. väitteesi väitteesi gen. väitteesi genitive väitteesi väitteidesi väitteittesi partitive väitettäsi väitteitäsi inessive väitteessäsi väitteissäsi elative väitteestäsi väitteistäsi illative väitteeseesi väitteisiisi väitteihisi adessive väitteelläsi väitteilläsi ablative väitteeltäsi väitteiltäsi allative väitteellesi väitteillesi essive väitteenäsi väitteinäsi translative väitteeksesi väitteiksesi abessive väitteettäsi väitteittäsi instructive — — comitative — väitteinesi first-person plural possessor singular plural nominative väitteemme väitteemme accusative nom. väitteemme väitteemme gen. väitteemme genitive väitteemme väitteidemme väitteittemme partitive väitettämme väitteitämme inessive väitteessämme väitteissämme elative väitteestämme väitteistämme illative väitteeseemme väitteisiimme väitteihimme adessive väitteellämme väitteillämme ablative väitteeltämme väitteiltämme allative väitteellemme väitteillemme essive väitteenämme väitteinämme translative väitteeksemme väitteiksemme abessive väitteettämme väitteittämme instructive — — comitative — väitteinemme second-person plural possessor singular plural nominative väitteenne väitteenne accusative nom. väitteenne väitteenne gen. väitteenne genitive väitteenne väitteidenne väitteittenne partitive väitettänne väitteitänne inessive väitteessänne väitteissänne elative väitteestänne väitteistänne illative väitteeseenne väitteisiinne väitteihinne adessive väitteellänne väitteillänne ablative väitteeltänne väitteiltänne allative väitteellenne väitteillenne essive väitteenänne väitteinänne translative väitteeksenne väitteiksenne abessive väitteettänne väitteittänne instructive — — comitative — väitteinenne third-person possessor singular plural nominative väitteensä väitteensä accusative nom. väitteensä väitteensä gen. väitteensä genitive väitteensä väitteidensä väitteittensä partitive väitettään väitettänsä väitteitään väitteitänsä inessive väitteessään väitteessänsä väitteissään väitteissänsä elative väitteestään väitteestänsä väitteistään väitteistänsä illative väitteeseensä väitteisiinsä väitteihinsä adessive väitteellään väitteellänsä väitteillään väitteillänsä ablative väitteeltään väitteeltänsä väitteiltään väitteiltänsä allative väitteelleen väitteellensä väitteilleen väitteillensä essive väitteenään väitteenänsä väitteinään väitteinänsä translative väitteekseen väitteeksensä väitteikseen väitteiksensä abessive väitteettään väitteettänsä väitteittään väitteittänsä instructive — — comitative — väitteineen väitteinensä

Derived terms

compounds

• perusväite
• prosessiväite
• terveysväite
• vastaväite
• väitelause

 

Further reading

• “väite”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• eivät, vietä