vehkeillä

Finnish

Etymology 1

vehke +‎ -illä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋehkei̯lːæˣ/, [ˈʋe̞hk̟e̞i̯lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -ehkeilːæ
• Syllabification^(key): veh‧keil‧lä

Verb

vehkeillä

1. (transitive) to conspire, to machinate

Conjugation

Inflection of vehkeillä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vehkeilen	en vehkeile	1st sing.	olen vehkeillyt	en ole vehkeillyt
2nd sing.		vehkeilet	et vehkeile	2nd sing.	olet vehkeillyt	et ole vehkeillyt
3rd sing.		vehkeilee	ei vehkeile	3rd sing.	on vehkeillyt	ei ole vehkeillyt
1st plur.		vehkeilemme	emme vehkeile	1st plur.	olemme vehkeilleet	emme ole vehkeilleet
2nd plur.		vehkeilette	ette vehkeile	2nd plur.	olette vehkeilleet	ette ole vehkeilleet
3rd plur.		vehkeilevät	eivät vehkeile	3rd plur.	ovat vehkeilleet	eivät ole vehkeilleet
passive		vehkeillään	ei vehkeillä	passive	on vehkeilty	ei ole vehkeilty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vehkeilin	en vehkeillyt	1st sing.	olin vehkeillyt	en ollut vehkeillyt
2nd sing.		vehkeilit	et vehkeillyt	2nd sing.	olit vehkeillyt	et ollut vehkeillyt
3rd sing.		vehkeili	ei vehkeillyt	3rd sing.	oli vehkeillyt	ei ollut vehkeillyt
1st plur.		vehkeilimme	emme vehkeilleet	1st plur.	olimme vehkeilleet	emme olleet vehkeilleet
2nd plur.		vehkeilitte	ette vehkeilleet	2nd plur.	olitte vehkeilleet	ette olleet vehkeilleet
3rd plur.		vehkeilivät	eivät vehkeilleet	3rd plur.	olivat vehkeilleet	eivät olleet vehkeilleet
passive		vehkeiltiin	ei vehkeilty	passive	oli vehkeilty	ei ollut vehkeilty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vehkeilisin	en vehkeilisi	1st sing.	olisin vehkeillyt	en olisi vehkeillyt
2nd sing.		vehkeilisit	et vehkeilisi	2nd sing.	olisit vehkeillyt	et olisi vehkeillyt
3rd sing.		vehkeilisi	ei vehkeilisi	3rd sing.	olisi vehkeillyt	ei olisi vehkeillyt
1st plur.		vehkeilisimme	emme vehkeilisi	1st plur.	olisimme vehkeilleet	emme olisi vehkeilleet
2nd plur.		vehkeilisitte	ette vehkeilisi	2nd plur.	olisitte vehkeilleet	ette olisi vehkeilleet
3rd plur.		vehkeilisivät	eivät vehkeilisi	3rd plur.	olisivat vehkeilleet	eivät olisi vehkeilleet
passive		vehkeiltäisiin	ei vehkeiltäisi	passive	olisi vehkeilty	ei olisi vehkeilty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vehkeile	älä vehkeile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vehkeilköön	älköön vehkeilkö	3rd sing.	olkoon vehkeillyt	älköön olko vehkeillyt
1st plur.		vehkeilkäämme	älkäämme vehkeilkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		vehkeilkää	älkää vehkeilkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vehkeilkööt	älkööt vehkeilkö	3rd plur.	olkoot vehkeilleet	älkööt olko vehkeilleet
passive		vehkeiltäköön	älköön vehkeiltäkö	passive	olkoon vehkeilty	älköön olko vehkeilty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vehkeillen	en vehkeille	1st sing.	lienen vehkeillyt	en liene vehkeillyt
2nd sing.		vehkeillet	et vehkeille	2nd sing.	lienet vehkeillyt	et liene vehkeillyt
3rd sing.		vehkeillee	ei vehkeille	3rd sing.	lienee vehkeillyt	ei liene vehkeillyt
1st plur.		vehkeillemme	emme vehkeille	1st plur.	lienemme vehkeilleet	emme liene vehkeilleet
2nd plur.		vehkeillette	ette vehkeille	2nd plur.	lienette vehkeilleet	ette liene vehkeilleet
3rd plur.		vehkeillevät	eivät vehkeille	3rd plur.	lienevät vehkeilleet	eivät liene vehkeilleet
passive		vehkeiltäneen	ei vehkeiltäne	passive	lienee vehkeilty	ei liene vehkeilty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vehkeillä		present	vehkeilevä	vehkeiltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vehkeilläkseni vehkeilläksemme 2nd vehkeilläksesi vehkeilläksenne 3rd vehkeilläkseen vehkeilläksensä		past	vehkeillyt	vehkeilty
2nd	inessive2	vehkeillessä	vehkeiltäessä	agent3	vehkeilemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vehkeillessäni vehkeillessämme 2nd vehkeillessäsi vehkeillessänne 3rd vehkeillessään vehkeillessänsä		negative	vehkeilemätön
	instructive	vehkeillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	vehkeilemässä	—
	elative	vehkeilemästä	—
	illative	vehkeilemään	—
	adessive	vehkeilemällä	—
	abessive	vehkeilemättä	—
	instructive	vehkeilemän	vehkeiltämän
4th4	verbal noun	vehkeileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vehkeilemäisilläni vehkeilemäisillämme 2nd vehkeilemäisilläsi vehkeilemäisillänne 3rd vehkeilemäisillään vehkeilemäisillänsä

Derived terms

• vehkeilijä
• vehkeily

Further reading

• “vehkeillä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋehkei̯lːæ/, [ˈʋe̞hk̟e̞i̯lːæ]
• Rhymes: -ehkeilːæ
• Syllabification^(key): veh‧keil‧lä

Noun

vehkeillä

1. adessive plural of vehje