venäläin

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *venäläinen. Cognates include Finnish venäläinen and Estonian venelane.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋenælæi̯ne/, [ˈʋe̞nælʲəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋenælæi̯n/, [ˈʋe̞nælæi̯n]
• Rhymes: -enælæi̯n
• Hyphenation: ve‧nä‧läin

Noun

venäläin

1. Russian (person of Russian ethnicity)
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Territorialisest, oman elopaikan poolest, iƶorat ollaa soomalaisiin, venäläisiin, virolaisiin ja vadjalaisiin naapurinna.

     Territorially, according to [their] own place of residence, Ingrians are neighbours to Finns, Russians, Estonians and Votes.

   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by P. I. Maksimov and N. A. Iljin, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun neljättä klaassaa vart (toine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 37:

     Taigaan zoonaas elläät evenkat (ennen heitä kutsuttii tungusoiks), jakutat, karjalaiset, komit ja venäläiset.

     In the taiga zone there live the Evenks (before they were called Tungus), Yakuts, Karelians, Komis and Russians.

Adjective

venäläin (comparative venäläisemp)

1. Russian (of or pertaining to the Russian ethnicity)
   • 1916, V. Alava, quoting Vögla, “1946. Soikkola, Suija. V I 1903”, in Väinö Salminen, V. Alava, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[2], volume III2, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:

     Herra viekas venäläin // Hypitti heposiiaa.

     The cunning Russian lord // Let his horses jump.

2. Russian (of or pertaining to the Russian language)
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[3], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:

     ь - (venäläin ы). Puuttuu vaa iƶoran keelee joutuneis sanois

     ь - (the Russian ы). Appears only in the Ingrian language in loaned words

Declension

Declension of venäläin (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	venäläin	venäläiset
genitive	venäläisen	venäläisiin
partitive	venäläistä, venäläist	venäläisiä
illative	venäläisee	venäläisii
inessive	venäläisees	venäläisiis
elative	venäläisest	venäläisist
allative	venäläiselle	venäläisille
adessive	venäläiseel	venäläisiil
ablative	venäläiselt	venäläisilt
translative	venäläiseks	venäläisiks
essive	venäläisennä, venäläiseen	venäläisinnä, venäläisiin
exessive1)	venäläisent	venäläisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 653
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[4], →ISBN, page 76

Votic

Etymology

venä- +‎ lain

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈvenælæi̯n/, [ˈvenʲælæi̯n]
• Rhymes: -enælæi̯n
• Hyphenation: ve‧nä‧läin

Adjective

venäläin

1. Russian

Noun

venäläin

1. Russian

Inflection

Declension of venäläin (type XII/sinin, no gradation)
	singular	plural
nominative	venäläin	venäläized
genitive	venäläize	venäläisiije, venäläisii
partitive	venäläisse	venäläisiite, venäläisii
illative	venäläise, venäläisese	venäläisiise
inessive	venäläizez	venäläisiiz
elative	venäläizesse	venäläisiisse
allative	venäläizele	venäläisiile
adessive	venäläizelle	venäläisiille
ablative	venäläizelte	venäläisiilte
translative	venäläizessi	venäläisiissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “venäläin”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn