ylimaarit

Ingrian

Etymology

From yli- (“over-”) +‎ maarit (“bunk”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈyliˌmɑːrit/, [ˈylʲiˌmɑːrĭd]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈyliˌmɑːrit/, [ˈylʲiˌmɑːrid̥]
• Rhymes: -ɑːrit
• Hyphenation: y‧li‧maa‧rit

Noun

ylimaarit (plural only)

1. top bunk

Declension

Declension of ylimaarit (type 5/vahti, no gradation)
	singular	plural
nominative	—	ylimaarit
genitive	—	ylimaariin, ylimaariloin
partitive	—	ylimaarija, ylimaariloja
illative	—	ylimaarii, ylimaariloihe
inessive	—	ylimaariis, ylimaarilois
elative	—	ylimaariist, ylimaariloist
allative	—	ylimaariille, ylimaariloille
adessive	—	ylimaariil, ylimaariloil
ablative	—	ylimaariilt, ylimaariloilt
translative	—	ylimaariiks, ylimaariloiks
essive	—	ylimaariinna, ylimaariloinna, ylimaariin, ylimaariloin
exessive1)	—	ylimaariint, ylimaariloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 691