Laukko

Ingrian

Etymology

From lauko(päivä) (“Saturday”) +‎ -o, originally used for cows born on Saturdays.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlɑu̯kːo/, [ˈɫɑu̯kːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlɑu̯kːoi̯/, [ˈɫɑu̯kːo̞i̯]
• Rhymes: -ɑu̯kːo, -ɑu̯kːoi̯
• Hyphenation: Lauk‧ko

Proper noun

Laukko

1. a given name for cows

Declension

Declension of Laukko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	Laukko	Laukot
genitive	Laukon	Laukkoin, Laukkoloin
partitive	Laukkoa	Laukkoja, Laukkoloja
illative	Laukkoo	Laukkoi, Laukkoloihe
inessive	Laukoos	Laukois, Laukkolois
elative	Laukost	Laukoist, Laukkoloist
allative	Laukolle	Laukoille, Laukkoloille
adessive	Laukool	Laukoil, Laukkoloil
ablative	Laukolt	Laukoilt, Laukkoloilt
translative	Laukoks	Laukoiks, Laukkoloiks
essive	Laukkonna, Laukkoon	Laukkoinna, Laukkoloinna, Laukkoin, Laukkoloin
exessive1)	Laukkont	Laukkoint, Laukkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 252