elopaikka

Ingrian

Etymology

From elo (“life”) +‎ paikka (“place”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈeloˌpɑi̯kːɑ/, [ˈe̞ɫo̞ˌpɑi̯kː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈeloˌpɑi̯kːɑ/, [ˈe̞ɫo̞ˌpɑi̯kːɑ]
• Rhymes: -ɑi̯kː, -ɑi̯kːɑ
• Hyphenation: e‧lo‧paik‧ka

Noun

elopaikka

1. place of residence
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Territorialisest, oman elopaikan poolest, iƶorat ollaa soomalaisiin, venäläisiin, virolaisiin ja vadjalaisiin naapurinna.

     Territorially, according to [their] own place of residence, Ingrians are neighbours to Finns, Russians, Estonians and Votes.

Declension

Declension of elopaikka (type 3/kana, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	elopaikka	elopaikat
genitive	elopaikan	elopaikkoin
partitive	elopaikkaa	elopaikkoja
illative	elopaikkaa	elopaikkoi
inessive	elopaikaas	elopaikois
elative	elopaikast	elopaikoist
allative	elopaikalle	elopaikoille
adessive	elopaikaal	elopaikoil
ablative	elopaikalt	elopaikoilt
translative	elopaikaks	elopaikoiks
essive	elopaikkanna, elopaikkaan	elopaikkoinna, elopaikkoin
exessive1)	elopaikkant	elopaikkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 31