paikka

Contents

FinnishEdit

(index pa)

EtymologyEdit

From Proto-Germanic *spaikō, cf. Gutnish spaik.

PronunciationEdit

  • Hyphenation: paik‧ka
  • IPA(key): [ˈpɑikːɑ]

NounEdit

paikka

  1. Place, location, spot, site.
  2. Area, region, locality, neighbourhood/neighborhood.
  3. Space, room.
  4. Scene (where something happens/has happened).
  5. Seat (to sit; in Parliament).
  6. Berth.
  7. Job, post, position.
  8. Patch (on clothes).
  9. Filling (on a tooth).
  10. (colloquial) Situation.
  11. (colloquial) (often plural, paikat) Parts, bones.
    Minulla on paikat kipeänä.
    I'm sore all over.

DeclensionEdit

Inflection of paikka (Kotus type 9/kala, kk-k gradation)
nominative paikka paikat
genitive paikan paikkojen
partitive paikkaa paikkoja
illative paikkaan paikkoihin
singular plural
nominative paikka paikat
accusative nom. paikka paikat
gen. paikan
genitive paikan paikkojen
paikkainrare
partitive paikkaa paikkoja
inessive paikassa paikoissa
elative paikasta paikoista
illative paikkaan paikkoihin
adessive paikalla paikoilla
ablative paikalta paikoilta
allative paikalle paikoille
essive paikkana paikkoina
translative paikaksi paikoiksi
instructive paikoin
abessive paikatta paikoitta
comitative paikkoineen

SynonymsEdit

Derived termsEdit

CompoundsEdit

Read in another language