Open main menu

Contents

FinnishEdit

EtymologyEdit

Coined by Wolmar Schildt in 1842, from esi- (fore-) +‎ -ne. Compare Estonian ese.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈesineˣ/, [ˈe̞s̠ine̞(ʔ)]
  • (file)
  • Hyphenation: e‧si‧ne
  • Rhymes: -ine

NounEdit

esine

  1. object, item, thing
  2. artifact (object made or shaped by hand)

DeclensionEdit

Inflection of esine (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative esine esineet
genitive esineen esineiden
esineitten
partitive esinettä esineitä
illative esineeseen esineisiin
esineihin
singular plural
nominative esine esineet
accusative nom. esine esineet
gen. esineen
genitive esineen esineiden
esineitten
partitive esinettä esineitä
inessive esineessä esineissä
elative esineestä esineistä
illative esineeseen esineisiin
esineihin
adessive esineellä esineillä
ablative esineeltä esineiltä
allative esineelle esineille
essive esineenä esineinä
translative esineeksi esineiksi
instructive esinein
abessive esineettä esineittä
comitative esineineen

Derived termsEdit

CompoundsEdit

AnagramsEdit