kalliokas

Ingrian

Etymology

From kallio (“rock”) +‎ -kas.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkɑljokɑs/, [ˈkɑlʲːŏ̞kəz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkɑlːiokɑs/, [ˈkɑlːiˌo̞ɡ̊ɑʒ̥]
• Rhymes: -ɑljokɑs, -okɑs
• Hyphenation: kal‧li‧o‧kas

Adjective

kalliokas (comparative kalliokkaamp)

1. having a lot of rock

Declension

Declension of kalliokas (type 2/patsas, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	kalliokas	kalliokkaat
genitive	kalliokkaan	kalliokkain
partitive	kalliokasta, kalliokast	kalliokkaita, kalliokkaja
illative	kalliokkaasse	kalliokkaisse
inessive	kalliokkaas	kalliokkais
elative	kalliokkaast	kalliokkaist
allative	kalliokkaalle	kalliokkaille
adessive	kalliokkaal	kalliokkail
ablative	kalliokkaalt	kalliokkailt
translative	kalliokkaaks	kalliokkaiks
essive	kalliokkaanna, kalliokkaan	kalliokkainna, kalliokkain
exessive1)	kalliokkaant	kalliokkaint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 128